PORTTI-lehdessä ja ruotsalaisessa Mustanaamiossa julkaistu Xellana-sarja perustuu omaan pitkään romaaniini, jota kirjoitin
asuessani Teneriffalla. Olin Suomessa asuvan isäni kanssa kiinteässä kirjeenvaihdossa ja sen yhteydessä postitin hänelle fanta-
siatarinani lukuja. Tarina venyi varsin pitkäksi ja jos vielä saan jatkettua tätä keskenjäänyttä sarjakuvaa, josta on vasta ilmesty-
nyt viisi jaksoa, on minulla valmista pohjamateriaalia vuosiksi eteenpäin.
Koska sarja on Suomessa ilmestynyt vain Tampereen Science Fiction Seuran äänenkannattajassa PORTTI-lehdessä, joka
kuuluu lähinnä scifiharrastajien lukemistoon, ei Xellanaa ehkä tunneta Suomessa kovin hyvin. Yleensä ruotsalaisen Mustanaa-
mion eli Fantomenin sarjat julkaistaan myös Suomessa, mutta Xellanan kohdalla kävi huono tuuri. Eikä vain sen kohdalla, sillä
kahdessa numerossa, jossa Xellanan aloitusjaksot olivat, oli myöskin ainoa omakirjoittamani Mustanaamiotarina 30-vuotisen
sodan päiviltä nimeltään "Kuoleman Sormus". Kokonaisten Mustanaamionumeroiden jättäminen Suomessa väliin johtui siitä,
että tuolloin tehtiin päätös muuttaa Suomen lehtien ilmestymistiheyttä harvemmaksi.
Xellanan alkuaukeama, jossa John Rauta herää hibernaatiokapselissa rankkaan todellisuuteen.
John Rauta laskeutumassa tuntemattomalle planeetalle, tietämättä, että maankamara ei ole
sopiva laskeutumiseen, vaan on upottavaa suota...
Itse tarina on Xellanassa yksinkertainen. Maasta lähetetty avaruusalus lentää määränpäänsä ohi syväjäädytetyn miehistön
tietämättä ja jatkaa matkaansa syvään avaruuteen iät ja ajat, kunnes sattuu elinkelpoisen planeetan läheisyyteen, jolloin au-
tomatiikka herättää miehistön. Mutta vain kaksi on enää elossa; John Rauta, sukkulan lentäjä ja hänen esimiehensä eversti
Emerson Dell, jolla on omat, katalat suunnitelmansa kun selviää, että jos planeetalla on järkeviä elämänmuotoja, ne elävät
esiteknistä aikaa. Dell, joka kuuluu tiettyyn uskonlahkoon, uskoo että asukkaat ovat ihmismäisiä hänen maakeskisen ana-
logiansa mukaan ja hän havittelee ylivoimaisen tietämyksenä ja tekniikan avulla pääsevänsä helposti koko planeetan herrak-
si - varsinkin kun on selvää, että heidän on jäätävä sinne loppuiäkseen. Dellin suunnitelman johdosta planeetalle laskeutu-
vat joutuvat eroon toisistaan ja kummankin on selvittävä yksin täysin tuntemattomassa maailmassa.
Tietty osa tarinaa perustuu tosiasialle, että John Rauta on muinaisen xellanalaisen tarusankari Xelladorin reinkarnaatio ja
hänen paluunsa johtamaan Xellanan ihmisrotua on ennustettu. Xelladorin tunnusmerkkejä ovat mm. ylivoimainen mieskunto
taistelussa ja hänen valtansa eläimiin. Nämä kummatkin John Raudalla on, sillä Xellanan pienempi painovoima antaa hänel-
le paikallisia suuremmat voimat ja ketteryyden, lisäksi hän pian planeetalle laskeuduttuaan huomaa pystyvänsä telepaatti-
seen yhteyteen eläinten kanssa, lukuunottamatta kaikkein alkeellisimpia lajeja.
Olen kirjoittanut koko tarinan Burroughsin tyyliin, koska tämä oli yksi isäni suosikkikirjailijoita. Näin ollen Xellana onkin
hyvin burroughsmainen. Vaikka se alkaa selkeänä hardcore-scifinä, se muuttuu tuossa paikassa fantasiaseikkailuksi kun
päästään planeetan pinnalle. Paitsi Edgar Rice Burroughsin kirjallista vaikutusta, on Xellanassa pari muutakin seikkaa, jot-
ka voin rehellisesti myöntää lainanneeni lapsuuteni lukemisista. Ensinnäkin koko tarinaan on eräällä lailla vaikuttanut muuan
50-luvun Korkeajännityssarjan numero, joka tapahtui planeetalla, jota Xellana hyvin paljon muistuttaa. Toinen seikka on
tietty piirre Enid Blytonin Seikkailu-sarjassa, joka viehätti minua erikoisesti. Yksi nelikon lapsista oli Filip-niminen poika,
jolla oli ainutlaatuinen ote eläimiin. Siitä tuo telepatia-yhteys, josta sankarilleni on paljonkin hyötyä.
50-luvun Korkeajännityssarja, josta sai minut myöhemmin luomaan Xellanan maailman
Se oli suosikkini aikoinaan lehteä lukiessani. Voit lukea sen alkuperäisenä kun klikkaat miekkaa ...
Toivoisin voivani jatkaa keskenjäänyttä sarjakuvaani, koska sen tekeminen oli todella mieluisaa. Piirtäessä sai suunnitella kaiken
omasta mielikuvituksestaan ja sarja on mielestäni kaikkein paras sekä piirroksellisellisessa mielessä että myös tekstin puolesta.
Vaikka sarja ilmestyi ruotsalaisessa Mustanaamiossa, ei sitä voinut enää jatkaa kun siellä päätettiin muutama vuosi sitten lo-
pettaa itsetuotetut lisäsarjat, joita oli silloin useitakin. Kaikki muut lopetettiin paitsi Achilles Wiggen, joka sekin sai sittemmin
saman kohtalon. Sen koommin en ole jatkanut kumpaakaan näistä sarjoista, koska niistä ei saa muualta yhtä lihavaa palkkiota.
Olen ajatellut jatkaa PORTISSA Xellana-sarjaa, mutta siihen ei ole vielä liiennyt aikaa eikä sen tekeminen päätyön ohella ole edes
taloudellisesti kannattavaa. Freelance-taiteilijan päätyö on pakosta itsensä elättäminen.
siirry---- WIGGEN JOHN CARTER MUUT SARJAT
Klikkaa tästä Xellanan kirjaimisto