Ensimmäisen kerran Pääkallosormuksen taustasta maini-            Kaikkien aikojen ensimmäisessä Mustanaamioseikkailussa

taan sarjassa "The Phantom´s Ring" vuodelta 1950 - 51.               "Singh Brotherhood" esiintynyt pääkallosormuksen jälki.

                    Pari esimerkkiä  viime vuosikymmenen tyypillisimmästä sormusmallista, jota sarjan piirtäjät ovat

                    enimmäkseen käyttäneet. Malli on nk. Sy-Barry-style. Seymour Barry kuvitti pitkään Mustanaa-

                    miosarjaa ja muutti sen tyylin modernimmaksi McCoyn ja Mooren jälkeen. Hän aloitti sarjan piir-

                    tämisen vuonna 1962 ja lopetti sen 1973.  Sarjan luoja Lee Falk piti niin paljon Barryn tyylistä, et-

                    tä innostui modernismista ja kehitteli uusia henkilöitä sarjaan, kuten mustan presidentin Bengalin

                    hallitsijaksi.

     Ei ole tietoa, suunnitteliko Lee Falk (oikealta nimeltään Leon Harrison Gross), joka kuoli 1999 , sankarinsa pääkallosormuksen

osalta sen alkuperän tarkempaa paljastamista, mutta tämä aukko sen historiassa innosti myöhempiä käsikirjoittajia käsittelemään

asiaa. Tässä merkittävimmät sormusta koskevat esitykset...

                                        ULF GRANBERGIN TEORIA: 

     Ulf Granberg,   joka vuonna 1973 aloitti ruotsalaisen Mustanaamion toimitustyön Ruotsin Semic Pressin palveluksessa, on kir-

joittanut työnsä alkuvuosina useita Mustanaamiosarjan käsikirjoituksia.    Tarinassa "RINGEN" hän jättää omaan arvoonsa Falkin

"viidakkokuninkaat"  ja kertoo,   että ensimmäinen Mustanaamio sai Pääkallosormuksen 1500-luvun alkemistilta Paracelsukselta.

Rooman katakombeissa hän käytti sormusta, joka Granbergin mukaan oli ollut keisari Neron omaisuutta, avatessaan salaisen kam-

mion,   jossa oli piilossa Neron lornjettina käyttämä jättiläis-smaragdi.   Sarjan piirsi Jaime Vallve. Mutta sen pitemmälle ei sormuk-

sen historiaa käsitelty,   jotta mistä Paracelsus oli sen saanut. En ainakaan nyt muista.     Tarkistan asian, kunhan löydän kyseisen

sarjakuvan jostakin.   Joka tapauksessa, seuraavana on oma versioni pääkallosormuksen alkuperästä...

                                                  KARI  T.  LEPPÄSEN   TEORIA: 

   Suomalainen mustanaamiopiirtäjä, joka oli jo kuvittanut useita muiden teksteihin perustuvia Mustanaamioseikkailuja, päätti

vuonna 1997 toteuttaa jo jonkin aikaa kyteneen ajatuksensa tehdä kokonaan oma jakso Mustanaamion seikkailuista.   Aikansa

asiaa pohdittuaan hän päätyi historialliseen aiheeseen, joka oli suomalaisillekin lukijoille tuttu  -  Kolmikymmenvuotisen sodan

aikaan, jolloin hakkapeliitat palvelivat Ruotsi-Suomen sotajoukoissa.   Tarinan rungoksi Kari T. Leppänen valitsi Mustanaamion

pääkallosormuksen, sillä se tuntui riittävän vaikuttavalta.

                                Sarjassa "Kuoleman Sormus" esiintyi tämän        Pater Capistrano, jesuiittapappi, joka

                                näköinen pääkallosormus.                                      sai tehtäväkseen surmata kuningas

                                                                                                                   Kustaa II Aadolfin.

   Leppänen päätti luoda pääkallosormuksen alkuperästä tosi vaikuttavan ja keksi johtaa metallin, josta se oli tehty , Jeesuk-

sen ristiinnaulitsemiseen.  Sormus oli valettu nauloista,   joilla Jeesus ristiinnaulittiin ja apostoli Pietarin mukana naulat tuli-

vat Roomaan ja keisari Neron käsiin,   joka valmistutti niistä pääkallosormuksen.    Täten Leppänen liitti sormuksen vaiheet

Granbergin aikaisempaan tarinaan,   jossa mainittiin,   että sormus oli ollut keisari Neron hallussa.   Leppäsen tarinasta tuli

kaksiosainen, mutta sitä ei ole Suomessa julkaistu.

                                                          CLAES  REIMERTHIN  TEORIA: 

    Ruotsalainen käsikirjoittaja Claes Reimerthi, joka vuodesta 1984 on tehnyt Mustanaamioon käsikirjoituksia (ensin nimimer-

killä Michael Thierres, sittemmin omalla nimellään),   otti pääkallosormuksen historiikin mukaan trilogiaansa Rooman vallan

aikaisesta tarinasta,   jonka pääosassa esiintyi Mustanaamion kaukainen esi-isä    -    tällä kertaa muinaisen kelttikansan jäsen

nimeltä Cernwulf Rover.  Sitä ennen sormuksen alkuperää käsiteltiin Reimerthin trilogiassa RISTIRITARI, ja edelleen muinai-

seen Egyptiin sijoitetussa RAHOTEP-trilogiassa. Sen jälkeen Reimerthi on jatkanut kolmella jaksolla sormuksen tarinaa ja tu-

lossa on myös viimeinen jakso, jossa kaikki loksahtaa paikalleen.  Tämän suur-urakan käsittely vaatii oman subsaittinsa laa-

juutensa vuoksi.   Linkki sivulle alla:

                                                                                          Reimerthi trilogiat

   Eri käsikirjoittajien into puuttua pääkallosormuksen alkuperään ja sen historiallisiin vaiheisiin on niin suuri, että todennäköises-

   ti saamme tulevaisuudessakin nähdä uusia ja mielikuvituksellisia teorioita ja ehdotuksia sormusparan tiimoilta.  

                                                                    Amerikkalaisen mustisfani  Pete Klausin

                                                                    Kari T. Leppäselle   teettämä   hopeinen

                                                                                     pääkallosormus. 

                                                                    linkkisivulle