Vuosi 1978 oli merkittävä ammattiuraani ajatellen. Tuolloin työskentelin jo Semic Pressille
piirtäen pikkutyttöjä ja hevosia, jotka olin perinyt yhteistyöstä Veikko Savolaisen kanssa,
ja samalla myös kuvituksia muihinkin Ruotsin Semicin lehtiin. Kun ajattelin, että voisin saa-
da oman sarjani sellaiseen lehteen, joka julkaisi pääsarjansa Fantomenin ohella muitakin
toimintasarjoja, piirsin näytteekseni scifiaiheisen Achilles Wiggen-sarjani koesivuja ja
jätin ne silloiselle pomolleni tutkittaviksi. Tuolloin tieteissarjoja ei ollut juuri tarjolla leh-
dissä, eivätkä Semicin pomot olleet kiinnostuneita näytteistäni - paitsi yksi. Fantomen-
lehden vastaava eli Ulf Granberg, joka pyysi minua käymään oastollaan kun seuraavan
kerran kävisin Tukholmassa. Siitä seurauksena sain tehdäkseni omin päin pari näyte-
sivua Mustanaamiosta, joka oli minulle hieman vieras sarjakuva, koska olin nähnyt sar-
jaa vain Sarjakuvalehdestä ja Kippari Kallesta 50-luvulla. Niinpä minun oli hankittava
hieman tuoreempaa mallimateriaalia ja jouduin ostamaan suomalaisen Mustanaamio-
lehden. Onneksi siinä olevan sarjan oli piirtänyt Sy Barry, joten sain erinomaista esi-
kuvaa koko sarjasta.
Näytekuvani kelpuutettiin ja siitä saakka olen ollut mustanaamiopiirtäjä.
Ensimmäinen sarjani valmistui vuonna 1978 ja painettiin seuraavana vuonna.
1979 / 11
Yritin tietenkin parastani ja onneksi tarinan kirjoittaja oli oivallinen Norman
Worker, joten työ oli mukavaa ja kuvituskin onnistui riittävän hyvin ja sain
piankin uuden käsikirjoituksen työstettäväksi.
1979 / 22
Tämäkin oli Norman Workerin kirjoittama, mutta historiallinen merirosvo tarina
ja sopi minulle paremmin kuin edellinen sirkussarja. Hyvin pian ajauduin
eräänlaiseksi Norman Workerin hovipiirtäjäksi, sillä suurin osa tulevista töis-
täni olivat hänen kirjoittamiaan historiallisia töitä.
1979 / 26
Seuraava sarja ei sitten ollutkaan Normanin kirjoittama, vaan toisen englanti-
laisen, Donne Avenellin työtä. Hänkin oli kelpo käsikirjoittaja, kuten suurin
osa tuon ajan Mustanaamiosarjojen kirjoittajista. Toimitus ei suvainnut lain-
kaan niin heikkoja kirjoittajia kuin mitä nykyisenlehden kirjoittajat enim-
mäkseen ovat ja tuolloin sanasepot pysyivätkin kauan firman palkkalistoilla,
eikä heikompia suvaittu. Sama päti piirtäjiinkin, jotka hekin pysyivät uskolli-
sina firman palveluksessa yleensä vuosia. Yksi tärkeä vaatimus päti hei-
dän työnjälkeensä ja ennen kuin aloitinkaan ensimmäiset koesivuni, po-
moni sanoi, että Fantomen-lehdessä pyritään noudattamaan amerikka-
laisen Mustanaamion pääpiirtäjän piirrostyylin mukaista jälkeä niin paljon
kuin mahdollista. Siksi sarjoijen taso säilyi aivan erilaisena kuin mikä on
tätä nykyä nähtävissä erilaisina useinkin vastenmielisinä kuvitusversioina
1980 / 12
Seuraava piirtämäni sarjakuva oli jälleen luotettavan Norman
Workerin käsialaa. Ja vieläpä tosi historiallinen ajankohtansa
puolesta. Ristiritarien aika sai minut piirtämään intohimoises-
ti ja tämä sarja oli ensimmäinen mielestäni tyydyttävästi on-
nistunut työni. Siihen tuli myöhemmin jatkoakin...
1981 / 2
Tämänkertainen Mustanaamiseikkailu oli aika tyypillinen Mustis-vastaan-
konnakoplaa-seikkailu. Tapahtmapaikkana Rio de Janeiro, kuten kuvan
Corcovado-vuorella olevasta Kristuspatsaasta ja tutusta Sokeritoppavuo-
resta voi päätellä.
1981 / 12
Norman Worker, joka on kuin kotonaan historiallisissa tarinoissaan ei oikein
loista nykyajan kirjoituksissaan, eikä hän kovin usein niihin puuttunutkaan.
1982 / 5
Donne Avenellin sirkusseikkailu-dekkari oli mukava piirtää, sitä paitsi
se oli aika helppoa koska jo hevossarjoissa olin useamman kerran jou-
tunut kuvaamaan sirkusmiljöötä kaikkine kamppeineen ja elikoineen.
1982 / 16
.
Taas tuli piirrettäväksi yksi harvoista nykyaikaan sijoitetuista Norman
Workerin jutuista. Se ei saanut minua kiinnostumaan ja seurauksena
olikin se, että siitä tuli yksi heikoimmista kuvittamistani tarinoista.
1982 / 24
Tämän huumeseikkailun on kirjoittanut Idi Kharelli, joka on preudonyymi hänen
oikeasta nimestään Eirik Ildahl ja ainoa mitä tästä työstä on jäänyt mieleeni on
se, että tähän lehteen tein ensimmäisen mustanaamiokansikuvistani, joita to-
dellakaan ole monta. Eikä tämän kirjoittajan tarinoitakaan tullut kuvitetuksi kuin
vaivaiset kolme.
1983 / 7
Nyt tulimme mustanaamiosarjaan, jota itse pidän yhtenä parhaimmista kokonaisuu-
tena. Muistan vielä miten työstin sitä todellisen inspiraation vallassa. Aihe, paikka ja
ajankohta - eli Itä-Afrikka ensimmäisen maailmansodan aikana brittien ja saksalaisten
sotiessa toisiaan vastaan tapahtumien tapahtuessa enimmäkseen viidakossa, jota olin
piirtänyt niin pienestä asti kuin muistan, saivat minut ylittämään oman piirroskykyni.
Tekstin luoja oli nimimerkki Th.Pelerin, joka on pseudonimi norjalaiselle käsikirjoit-
tajalle Terje Nordbergille, joka kuuluu ammattinsa kärkipäähän.
1983 / 14
Ensimmäinen Dai Darellin kirjoittama sarja, jonka jouduin piirtämään. Dai Darell
eli oikealta nimeltään Diane Alfredhsson oli Fantomen Teamin ainoa naispuoli-
nen käsikirjoittaja, jonka tekstin pohjalta tein kolme mustanaamiosarjaa. Hän
on myös toinen mustanaamiokäsikirjoittaja, jonka tapasin 1900-luvun aikana.
Norman Workerin tapasin asuessani Teneriffalla hänen siellä käydessään sa-
maan aikaan Ulf Granbergin kanssa. Kävimme pitkiä keskusteluja asuntoni
puutarhassa hänen kertoessaan sodanaikaisia juttujaan ollessaan upseerina
sekä Intiassa että Malaijilla. Dianen puolestaan tapasin Helsingissä sen jäl-
keen kun olin jo palannut Suomeen. Hän oli innostunut tapaamaan Semicin
piirtäjiä, jotka kuvittivat hänen käsikirjoituksiaan. Hän oli äärettömän l ihava
ja kova puhumaan ja tapasimme hänen huoneessaan keskustan hotellissa.
Täytyy kai mainita, etten erikoisemmin pitänyt hänen käsikirjoiksistaan.
1983 / 25
Tästä Idi Kharellin kirjoittamasta sarjakuvasta en muista muuta kuin, että se
oli jokseenkin tylsä ja omituinen.
1984 / 3
Tämä sarja oli toinen Diane Alfredhssonin tekstiin tekemäni. Koko tarinan ydin
tuntui olevan se, että kirjoittaja oli jostakin lukenut uudenaikaisesta keksinnöstä
korjata leikkauksella hevosen jalan katkeaminen ja hän sovelsi sitä tarinassaan
Mustanaamion Hero-ratsuun. Piirtäjälle tarina ei ollut senkään vertaa innostava
kuin edeltäjänsä.
1984 / 13
Kuin hyvitykseksi aikaisemmista masentavista Dianen sarjoista sain vihdoin ja
viimein kunnollisen seikkailullisen ja jämäkän tarinan piirrettäväkseni kun Se-
mic lähetti minulle tutun turvallisen Norman Forkerin historiallisen käsikirjoi-
tuksen työstettäväksi. Tässä tarinassa kerrottiin Mustanaamion "hyvän merkin"
sormuksen alkuhistoria. Tapahtumat sijoittuivat 1600-luvulle.
1984 / 14
YLLÄTYS ! YLLÄTYS ! Kesken Mustanaamiosarjojen suoltamista omatekoinen sarjaku-
vani tupsahti eteeni. Achilles Wiggen-sarjani alkoi ilmestymisensä 1984 kelvaten vas-
ta nyt julkaistavaksi Mustanaamiossa ensinäytteittensä esittelyn jälkeen vuonna 1978 !
Kiero ja omahyväinen pomoni Ulf Granberg aloitti heti itsensä tunkemisen tämän sarjan
vaikuttavimmaksi luojaksi. Väittää tässä "muokanneensa" sarjaa eli tunaroineensa sar-
jan tekstin kanssa. Se minimaalinen "muokkaus", jota hän harrasti myöhemminkin sar-
jaa kääntäessäänn ruotsiksi ilmeni lapsellisen kömpelönä vitsailuna silloin tällöin rep-
liikeissä . Kuten olen jo aiemmin paljastanut hän jopa esiintyi myöhemmin koko sarjan
käsikirjoittajana, mikä voidaan katsoa rikolliseksi toiminnaksi.
1984 / 25
Jälleen Dai Darellin käsikirjoitukseen perustuva sarjakuvatyöni. En muistanut-
kaan, että tein nämä hänen juttunsa näin miltei perätysten. Ei ollut tämäkään
mitenkään muistettava, koska en muista sen kohdalta mitään muuta kuin että
kirjoittaja halusi minun piirtävän Mustiksen mukana toimivan päähenkilön hä-
nen oman miehensä näköiseksi. Hassuinta oli, että piirrettynä tämä minulle
tuntematon henkilö muistutti hieman Ulf Granbergia, joka oli ollakseen kun hä-
net oli täten sijoitettu mustanaamiotarinaan. Hah hah!
1985 / 12
Tähän Mustanaamion numeroon liittyy näin jälkeenpäin ajatellen kaksi erikois-
ta asiaa - ensinnäkin kansikuva on yksi harvoja mustanaamiokansia, jotka tein
urani aikana. Ja toiseksi lehdessä julkaistu mustanaamiosarja on ensimmäinen
Claes Reimerthin kirjoittama, jonka olen piirtänyt. Ikävä kyllä sarja ei ole oma
itsensä eli uusi seikkailu vaan yhteensulatettu historiikki Mustanaamion mo-
nista saman aikakauden tapahtumista.
1985 / 22
Tämä onneton Mustanaamiolehden numero on yksi kaikkein turhimmista ta-
pauksista lehden ja yleensä sarjakuvasankari Mustanaamion kohdalla. Jouduin vas-
tahakoisesti piirtämään tämän musikaaliin perustuvan sarjakuvakkeen suoraan mu-
sikaalin käsikirjoituksen perusteella. Koko tarina oli ihan säälittävä naurettavuudes-
saan ja sarjakuvana vielä höpsömpi näkymättömine tiikereineen ja muutenkin.
Koko juttuun, koska ei ollut kysymys ainoastaan julkaistavasta lehdestä vaan oi-
keasti esitettävästä musikaalista, liittyi sekin että ensiesitykseen kutsuttiin eri
maissa olevia Mustanaamiosarjan tekijöitä kuten käsikirjoittajia ja piirtäjiä ja kai-
ken huipuksi itse sarjakuvan alkuperäinen luoja Lee Falk. Ei siis ollut mikään ih-
me, etten edes harkinnut matkustamista Tukholmaan mokoman asian vuoksi.
Alla hilpeä joukko musikaalin esittämisen jälkeisessä sekavassa tilassa.
Itse Lee Falk ei näy kuvassa, koska pakeni ensimmäisellä lento-
koneella takaisin Amerikkaan vihaisena ja pettyneenä.
Arvatahan tuon voi.
Olen nimennyt ne, jotka tunnen ulkonäöltä.
1986 / 5
Tämä Norman Workerin kirjoittama työ on jäänyt mieleeni vain kannesta, jonka
tein tähän numeroon ja siitä, että tarinassa oli kaksi Mustanaamiota, joista toinen
oli robotti !!!
1986 / 10
Tämän Claes Reimerthin kirjoittaman tarinan aihe selviää sen nimestä.
Kysymyshän on sarjan nimestä, joka selvästi viittaa Dickensin Oliver
Twist-novelliin. Sarjan tapahtumat sijoittuvat Lontoon sijasta Afrikassa
Morristownin ghetto-osaan...
1986 / 19 1086 / 22
Kahden numeron uusintapainokset.
Uusintoja, no comment.
1986 / 23
Uusintoja, no comment
1987 / 4
1987 / 11
1987 / 15
1987 / 23
Hyvin onnistuneen Mustanaamiosarjan lisäksi tässä numerossa
julkaistiin tieteissarjakuvani Starstriker.
1988 / 7
Poikkeuksellinen Mustanaamiotarina - sankarimme joutuu huumekiertee-
seen ja vierotushoitoon. Ainoa tarina, jota australialainen Mustanaamio-
kustantaja Frew ei ole suostunut juklkaisemaan.
1988 / 13
1989 / 2
1989 / 3
1989 / 10
1989 / 17
1989 / 21
1990 / 9
Claes Reimerthin kelpo historiallinen seikkailu Napoleonin ajalta Egyptissä.
1990 / 11
1990 / 16
Tästä numerosta oma sarjani Achilles Wiggen vasta aloitti säännöllisen ilmes-
tymisesä Mustanaamiolehdessä. Aikaisempi yritys katkesi kahteen alkupään
jaksoon, koska muutin tuolloin Teneriffalle. Näiden kahden alkusivun jatkosi-
vut onkin sitten piirretty piirretty siellä siihen asti kun palasin takaisin Suomeen.
1990 / 17
1990 / 19
1991 / 6
1991 / 8
1991 / 9
1991 / 10
ENSIMMÄINEN VÄRILLINEN MUSTANAAMIO OLIKIN LIIAN VÄRILLINEN
1991 / 13
1992 / 5
1992 / 17
1992 / 18
Oma tieteissarjani
1992 / 19
Trellos-sarjani alku
1992 / 20
1992 / 23
Scifi- kuvanovellini
1992 / 24
1992 / 25
1993 / 3
1993 / 8
1993 / 10
1993 / 12
1993 / 15
1993 / 17
1993 / 20
1994 / 3
Tämä täysin epäonnistunut ja tyhmän mielikuvituksellinen tieteisparodiaksi
varmaankin tarkoitettu satumainen Mustanaamioseikkailu, jonka oli saanut
kasatuksi yksi ruotsalaisten mustanaamiokäsikirjoittajien omahyväisimmistä
tekstinikkareista olisi voinut olla tekemistäni Mustanaamiosarjoista kaikkein
naurettavin, jos olisin noudattanut sen kirjoittajan eli Lennart Mobergin
epäuskottavaa käsikirjoitusta. Eikä siinä kaikki... Mukana tuli myös piirros-
nippu, johon tekijä oli lyijykynällä hahmotellut piirrettävien kuvien malleja.
Koska elettiin elokuvan Jurassic Park-aikaa oli tämä nerokas käsikirjoittaja
kehitellyt aiheen villitsemän tarinansa jurassicajan huumassaan sijoittamalla
Afrikkaan sammunen tulivuoren l uoksepääsemättömän kraatterin, jonne
muukalaisten avaruusalus oli pudonnut. Heidän harmikseen kirjoittaja oli
sijoittanut kraatteriin, josta ei ollut ulospääsyä, kaikenlaisia muinaisen
maailman dinosauruksia, tietenkin etupäässä kaikkien rakastaman Tyran-
nosaurus Rexin, joka sitten vainosi Mustanaamiota, joka oli löytänyt itsen-
sä laaksoon. Varsinkin sarjakuvassa olevat kuvat, joissa hirmulisko ahdis-
telee sankariamme, tekijä oli luonnostellut niin tarkasti kuin osasi. Itse
jutussa ei vaivauduttu paljastamaan sitä miten isot dinot olivat selvinneet
ahtaassa maailmassaan yli 65 miljoonaa vuotta... Yli-innokkaan kirjoittajan
kamppailumallit Mustanaamion ja Tyrannosauruksen ( vai oliko se nyt sit-
ten Allosaurus tai joku muu tuon ajan irvihampaista) ottamaan mittaa toi-
sistaan hieman kömpelöllä piirroksella, heitin roskiin jo ennen kuin ehdin
edes käsikirjoitusta lukea loppuun.
Kun olin lukenut koko älyttömän satujutun, otin välittömästi yhteyttä po-
mooni Tukholmassa ja nostin kovan metakan siitä, etten oman mainee-
nikaan takia jutun mahdottomuuden lisäksi voinut mokomaa tarinaa ruveta
piirtämään julkaistavaksi. Olihan se muutenkin varsin kömpelö, koska jos-
kus laaksoon aluksellaan joutuneitten muukalaisten jälkeläiset yhä asuivat
siellä kaikkien vaarojen keskellä hirmuliskojen vainoamina. Pomoni, joka
oli lukenut jutun ja antanut sen eteenpäin työstettäväksi ymmärsi kantani
asiassa, mutta ei keksinyt asialle ratkaisua. Hän jätti sen minun huolekse-
ni ja muutaman minuutin pohdinnan jälkeen keksin vastineen mokomille
älyttömille hirmuliskoille. Jouduin kirjoittamaan melkein koko käsikirjoi-
tuksen uuteen uskoon ja sitten rupesin sitä piirtämään. Se siitä.
1994 / 9
1994 / 16
1994 / 20
Lehdessä mukana tuttu Tutankhamonin kirouksen arvoitus, johon tietenkin
piti vaivalla kerätä tieto- ja kuvamateriaalia.
1994 / 23
Tämän numero Tuntematon Maailma-tarinan oli kirjoittanut Scott Goodall,
yksi lehden vakituisista Mustanaamiokirjoitttajista.
1994 / 25
Tony de Paulin himomurhaajaseikkailu New Yorkista.
1995 / 2
Mukana klassikkosarja PULLON PAHOLAINEN R.L. Stevenson
1995 / 12
Mukana klassikkosarja VILLIPEDON MERKKI Rudyard Kipling
1995 / 17
Lee Falki vanhan sarjan uusinnos ja Tony de Paulin novelli
1995 / 19
Mukana Ulric Daubhenyn novelli Sumakki
Tämä Claes Reimerthin sarja on yksi parhaimmista kuvitustöistäni
1996 / 3
Tähän Donne Avenellin kirjoittamaan ja K.T.Leppäsen kuvittamaan histo-
rialliseen seikkailuun, joka oli myös muuan onnistuneimmista kuvitustöis-
täni liittyy murhetta, sillä sarja julkaistiin Yhdysvalloissa sen alkuperäisen
käsikirjoittajan muistosarjana, joka oli pilattu uudestaanpiirrettynä Musta-
naamiosarjan tunnetuimman heikkotasoisen sähellysparin pilaamana. Ky-
symyksessä olivat tietenkin George Olesen ja Keith Williams (Mandrake).
Käsikirjoituksen kirjoitti uudestaan Claes Reimerthi, jota työtä en lukisi
hänelle ansioksi. Kuvitetun alkuperäissarjan oli antanut Amerikkaan rakas
kiero pomoni Ulf Granberg ja kun sain tietää ja nähdä, mitä jähmeätä sot-
kua sarjan uusintajulkaisu oli, ja valitin asiasta hän vain kohautteli olka-
päitään ja vaihtoi nopeasti puheenaihetta.
2996 / 4
Tässä numerossa alkoi melko pitkään jatkunut sarja Tuhon tietokone Tony de Paulin
kirjoittamana ja piirrostyö annettiin Kari T. Leppäselle, joka ei tuolloin tajunnut tieto-
koneista mitään.
1996 / 7
1996 / 9
Puuh !!! Ylimääräinen työmääräni senkun kasvoi. Nyt sain taas uuden moniosaisen
historiallisen sarjan urakakseni. Etelä-Ranskassa asuva mustanaamiokäsikirjoittaja
Scott Goodall oli keksinyt tehdä historiikin melko läheisen paikkakunnan vanhoihin
tapahtumiin liittyvästä mysteeristä ja, kuinka ollakaan, minut pantiin muuttamaan
hänen kirjoittamansa tarinan kuviksi. Itse asiassa homma paljastui mukavaksi vaih-
teluksi ja inspiroi minua. Nämä ylimääräiset työt, mukaanluettuina omat tekeleeni,
vähensivät tietenkin Mustanaamiosarjojen osuuttaa työajastani. Tässäkin numeros-
sa oli KAKSI kuvittamaani jatkosarjaa !!!
1996 / 10
Vaikka ylimääräiset jatkosarjakuvat veivätkin mahdollisuuksiani
lisätä Mustanaamioserjojen määrää, tein niitä itse asiassa
mieluummin, koska Mustanaamion piirtäminen alkoi olla jo
tässä vaiheessa useikin rasittavaa. Siinä oli enemmän sivuja
enkä ollut koko sarjakuvalukuaikanani erikoisemmin pitänyt
Mustanaamiosta. osittain kaiketi siksi, koska koko päähenkilö
ja hänen ympärillään touhuava tukihenkilöstö olivat liian
rautalangsta keksittyjä.
1996 / 11
Rennes-le-Chateaun arvoitus jatkuu
1996 / 12
...ja jatkuu...
ja sai kaverikseen toisenkin lisäsarjan
1996 / 13
niin...En ole tehnyt Mustanaamioita aikoihin...
1996 / 14
No niin...meinasin jo unohtaa tämän...
1996 / 15
JOOPA JOO......
1996 / 16
1996 / 21
NYT ALKAA JO MENNÄ LIIAN......
1996 / 22
Ihanko totta ? Tämä on numero 22 - viimeksi piirsin Mustanaamiosarjan tämän
vuoden numeroon 3 !!!
1996 / 23
...Mitenkähän sitä Mustanaamiota piirrettiinkään ???
1996 / 24
No, tulihan pientä vaihtelua - oma sarja sentään !
1996 / 25
Oma sarja mukana sentään. Kukahan on sitä leikellyt ?
1996 / 26
AHAA! Vuoden viimeisessä numerossa on PIIRTÄMÄNI MUSTANAAMIO !!!
1997 / 5
Tämän vuoden 1997 KTL-sarja alkaa Tuhon Tietokoneen jaksolla 10. Mus-
tanaamiosta ei mitään tietoa !
1997 / 7
Hittolainen! Tuhon tietokone taas!!!
1997 / 8
Tuhon Tietokone se vaan jaksaa jatkaa !!! Kas vain, piirsin vain kolmeen numeroon
tänä vuonna 1997 !!!
FANTOMEN 17 - 19 1998
Fantomen-lehden numeroissa 17 ja 19 1998 julkaistiin ainoa oma Mustanaamio-
seikkailuni Kuoleman sormus kahdessaa osassa.
1998 / 1
1998 / 2
1998 / 3
Tuhon tietokone sarja senkun jatkuu...
1999 / 10
1900 - luvun viimeinen Mustanaamio, jossa oli sarjakuvani oli numerossa 10.
Kotimaisen Mustanaamiolehden viimeinen
vuosikymmen