Vuosi 1978 oli merkittävä ammattiuraani ajatellen. Tuolloin työskentelin jo Semic Pressille

piirtäen pikkutyttöjä ja hevosia, jotka olin perinyt yhteistyöstä Veikko Savolaisen kanssa,

ja samalla myös kuvituksia muihinkin Ruotsin Semicin lehtiin. Kun ajattelin, että voisin saa-

da oman sarjani sellaiseen lehteen, joka julkaisi pääsarjansa Fantomenin ohella muitakin

toimintasarjoja, piirsin näytteekseni scifiaiheisen Achilles Wiggen-sarjani koesivuja ja

jätin ne silloiselle pomolleni tutkittaviksi. Tuolloin tieteissarjoja ei ollut juuri tarjolla leh-

dissä, eivätkä Semicin pomot olleet kiinnostuneita näytteistäni - paitsi yksi. Fantomen-

lehden vastaava eli Ulf Granberg, joka pyysi minua käymään oastollaan kun seuraavan

kerran kävisin Tukholmassa. Siitä seurauksena sain tehdäkseni omin päin pari näyte-

sivua Mustanaamiosta, joka oli minulle hieman vieras sarjakuva, koska olin nähnyt sar-

jaa vain Sarjakuvalehdestä ja Kippari Kallesta 50-luvulla. Niinpä minun oli hankittava

hieman tuoreempaa mallimateriaalia ja jouduin ostamaan suomalaisen Mustanaamio-

lehden. Onneksi siinä olevan sarjan oli piirtänyt Sy Barry, joten sain erinomaista esi-

kuvaa koko sarjasta.

Näytekuvani kelpuutettiin ja siitä saakka olen ollut mustanaamiopiirtäjä.

Ensimmäinen sarjani valmistui vuonna 1978 ja painettiin seuraavana vuonna.

1979 / 11

Yritin tietenkin parastani ja onneksi tarinan kirjoittaja oli oivallinen Norman

Worker, joten työ oli mukavaa ja kuvituskin onnistui riittävän hyvin ja sain

piankin uuden käsikirjoituksen työstettäväksi.

1979 / 22

Tämäkin oli Norman Workerin kirjoittama, mutta historiallinen merirosvo tarina

ja sopi minulle paremmin kuin edellinen sirkussarja. Hyvin pian ajauduin

eräänlaiseksi Norman Workerin hovipiirtäjäksi, sillä suurin osa tulevista töis-

täni olivat hänen kirjoittamiaan historiallisia töitä.

1979 / 26

Seuraava sarja ei sitten ollutkaan Normanin kirjoittama, vaan toisen englanti-

laisen,   Donne Avenellin työtä.  Hänkin oli kelpo  käsikirjoittaja,   kuten suurin

osa tuon ajan   Mustanaamiosarjojen kirjoittajista.   Toimitus ei suvainnut lain-

kaan niin heikkoja   kirjoittajia  kuin mitä  nykyisenlehden kirjoittajat  enim-

mäkseen ovat ja tuolloin sanasepot pysyivätkin kauan firman palkkalistoilla,

eikä heikompia suvaittu. Sama päti piirtäjiinkin, jotka hekin pysyivät uskolli-

sina firman  palveluksessa  yleensä vuosia.   Yksi tärkeä  vaatimus päti hei-

dän työnjälkeensä  ja ennen   kuin aloitinkaan  ensimmäiset koesivuni,  po-

moni sanoi,    että Fantomen-lehdessä   pyritään noudattamaan   amerikka-

laisen Mustanaamion   pääpiirtäjän  piirrostyylin mukaista jälkeä  niin paljon

kuin mahdollista.    Siksi sarjoijen taso   säilyi aivan  erilaisena kuin mikä on

tätä nykyä nähtävissä   erilaisina useinkin vastenmielisinä kuvitusversioina

1980 / 12

Seuraava piirtämäni sarjakuva oli jälleen luotettavan Norman

Workerin käsialaa. Ja vieläpä tosi historiallinen ajankohtansa

puolesta. Ristiritarien aika sai minut piirtämään intohimoises-

ti ja tämä sarja oli ensimmäinen mielestäni tyydyttävästi on-

nistunut työni. Siihen tuli myöhemmin jatkoakin...

1981 / 2

Tämänkertainen Mustanaamiseikkailu oli aika tyypillinen Mustis-vastaan-

konnakoplaa-seikkailu. Tapahtmapaikkana Rio de Janeiro, kuten kuvan

Corcovado-vuorella olevasta Kristuspatsaasta ja tutusta Sokeritoppavuo-

resta voi päätellä.

1981 / 12

Norman Worker, joka on kuin kotonaan historiallisissa tarinoissaan ei oikein

loista nykyajan kirjoituksissaan, eikä hän kovin usein niihin puuttunutkaan.

1982 / 5

Donne Avenellin sirkusseikkailu-dekkari oli mukava piirtää, sitä paitsi

se oli aika helppoa koska jo hevossarjoissa olin useamman kerran jou-

tunut kuvaamaan sirkusmiljöötä kaikkine kamppeineen ja elikoineen.

1982 / 16

. 

Taas tuli piirrettäväksi yksi harvoista nykyaikaan sijoitetuista Norman

Workerin jutuista. Se ei saanut minua kiinnostumaan ja seurauksena

olikin se, että siitä tuli yksi heikoimmista kuvittamistani tarinoista.

1982 / 24

Tämän huumeseikkailun on kirjoittanut Idi Kharelli, joka on preudonyymi hänen

oikeasta nimestään Eirik Ildahl ja ainoa mitä tästä työstä on jäänyt mieleeni on

se, että tähän lehteen tein ensimmäisen mustanaamiokansikuvistani, joita to-

dellakaan ole monta. Eikä tämän kirjoittajan tarinoitakaan tullut kuvitetuksi kuin

vaivaiset kolme.

1983 / 7

Nyt tulimme mustanaamiosarjaan, jota itse pidän yhtenä parhaimmista kokonaisuu-

tena. Muistan vielä miten työstin sitä todellisen inspiraation vallassa. Aihe, paikka ja

ajankohta - eli Itä-Afrikka ensimmäisen maailmansodan aikana brittien ja saksalaisten

sotiessa toisiaan vastaan tapahtumien tapahtuessa enimmäkseen viidakossa, jota olin

piirtänyt niin pienestä asti kuin muistan, saivat minut ylittämään oman piirroskykyni.

Tekstin luoja oli nimimerkki Th.Pelerin, joka on pseudonimi norjalaiselle käsikirjoit-

tajalle Terje Nordbergille, joka kuuluu ammattinsa kärkipäähän.

1983 / 14

Ensimmäinen Dai Darellin kirjoittama sarja, jonka jouduin piirtämään. Dai Darell 

eli oikealta nimeltään Diane Alfredhsson  oli Fantomen Teamin ainoa naispuoli- 

nen käsikirjoittaja,   jonka tekstin pohjalta tein kolme  mustanaamiosarjaa.  Hän

on myös toinen   mustanaamiokäsikirjoittaja,  jonka tapasin 1900-luvun  aikana.

Norman Workerin  tapasin asuessani  Teneriffalla hänen  siellä käydessään sa-

maan aikaan  Ulf Granbergin  kanssa.   Kävimme  pitkiä  keskusteluja  asuntoni 

puutarhassa hänen   kertoessaan sodanaikaisia  juttujaan  ollessaan upseerina

sekä Intiassa   että  Malaijilla.  Dianen puolestaan  tapasin  Helsingissä  sen jäl-

keen kun  olin jo palannut  Suomeen.   Hän oli innostunut  tapaamaan  Semicin

piirtäjiä,   jotka kuvittivat hänen  käsikirjoituksiaan.  Hän oli  äärettömän l ihava

ja kova  puhumaan ja  tapasimme hänen  huoneessaan keskustan  hotellissa.

Täytyy kai mainita, etten erikoisemmin pitänyt hänen käsikirjoiksistaan.

1983 / 25

Tästä Idi Kharellin kirjoittamasta sarjakuvasta en muista muuta kuin, että se

oli jokseenkin tylsä ja omituinen.

1984 / 3

Tämä sarja oli toinen Diane Alfredhssonin tekstiin tekemäni. Koko tarinan ydin

tuntui olevan se, että kirjoittaja oli jostakin lukenut uudenaikaisesta keksinnöstä

korjata leikkauksella hevosen jalan katkeaminen ja hän sovelsi sitä tarinassaan

Mustanaamion Hero-ratsuun. Piirtäjälle tarina ei ollut senkään vertaa innostava 

kuin edeltäjänsä.

 1984 / 13

Kuin hyvitykseksi aikaisemmista masentavista Dianen sarjoista sain vihdoin ja

viimein kunnollisen seikkailullisen ja jämäkän tarinan piirrettäväkseni kun Se- 

mic lähetti minulle tutun turvallisen Norman Forkerin historiallisen käsikirjoi-

tuksen työstettäväksi. Tässä tarinassa kerrottiin Mustanaamion "hyvän merkin"

sormuksen alkuhistoria. Tapahtumat sijoittuivat 1600-luvulle.

1984 / 14

YLLÄTYS ! YLLÄTYS ! Kesken Mustanaamiosarjojen suoltamista omatekoinen sarjaku- 

vani tupsahti eteeni. Achilles Wiggen-sarjani alkoi ilmestymisensä 1984 kelvaten vas- 

ta nyt julkaistavaksi Mustanaamiossa ensinäytteittensä esittelyn jälkeen vuonna 1978 !

Kiero ja omahyväinen pomoni Ulf Granberg aloitti heti itsensä tunkemisen tämän sarjan

vaikuttavimmaksi luojaksi. Väittää tässä "muokanneensa" sarjaa eli tunaroineensa sar-

jan tekstin kanssa. Se minimaalinen "muokkaus", jota hän harrasti myöhemminkin sar-

jaa kääntäessäänn ruotsiksi ilmeni lapsellisen kömpelönä vitsailuna silloin tällöin rep-

liikeissä . Kuten olen jo aiemmin paljastanut hän jopa esiintyi myöhemmin koko sarjan

käsikirjoittajana, mikä voidaan katsoa rikolliseksi toiminnaksi.

1984 / 25

Jälleen Dai Darellin käsikirjoitukseen perustuva sarjakuvatyöni. En muistanut-

kaan, että tein nämä hänen juttunsa näin miltei perätysten. Ei ollut tämäkään

mitenkään muistettava, koska en muista sen kohdalta mitään muuta kuin että

kirjoittaja halusi minun piirtävän Mustiksen mukana toimivan päähenkilön hä-

nen oman miehensä näköiseksi. Hassuinta oli, että piirrettynä tämä minulle 

tuntematon henkilö muistutti hieman Ulf Granbergia, joka oli ollakseen kun hä- 

net oli täten sijoitettu mustanaamiotarinaan.  Hah hah!

1985 / 12

Tähän Mustanaamion numeroon liittyy näin jälkeenpäin ajatellen kaksi erikois- 

ta asiaa - ensinnäkin kansikuva on yksi harvoja mustanaamiokansia, jotka tein 

urani aikana. Ja toiseksi lehdessä julkaistu mustanaamiosarja on ensimmäinen 

Claes Reimerthin kirjoittama, jonka olen piirtänyt. Ikävä kyllä sarja ei ole oma

itsensä eli uusi seikkailu vaan yhteensulatettu historiikki Mustanaamion mo-

nista saman aikakauden tapahtumista.

1985 / 22

Tämä onneton Mustanaamiolehden numero on yksi kaikkein turhimmista ta-

pauksista lehden ja yleensä sarjakuvasankari Mustanaamion kohdalla. Jouduin vas-

tahakoisesti piirtämään tämän musikaaliin perustuvan sarjakuvakkeen suoraan mu-

sikaalin käsikirjoituksen perusteella. Koko tarina oli ihan säälittävä naurettavuudes-

saan ja sarjakuvana vielä höpsömpi näkymättömine tiikereineen ja muutenkin.

Koko juttuun, koska ei ollut kysymys ainoastaan julkaistavasta lehdestä vaan oi-

keasti esitettävästä musikaalista, liittyi sekin että ensiesitykseen kutsuttiin eri

maissa olevia Mustanaamiosarjan tekijöitä kuten käsikirjoittajia ja piirtäjiä ja kai-

ken huipuksi itse sarjakuvan alkuperäinen luoja Lee Falk. Ei siis ollut mikään ih-

me, etten edes harkinnut matkustamista Tukholmaan mokoman asian vuoksi.

Alla hilpeä joukko musikaalin esittämisen jälkeisessä sekavassa tilassa.

Itse Lee Falk ei näy kuvassa, koska pakeni ensimmäisellä lento-

koneella takaisin Amerikkaan vihaisena ja pettyneenä.

Arvatahan tuon voi.

Olen nimennyt ne, jotka tunnen ulkonäöltä.

 1986 / 5

Tämä Norman Workerin kirjoittama työ on jäänyt mieleeni vain kannesta, jonka

tein tähän numeroon ja siitä, että tarinassa oli kaksi Mustanaamiota, joista toinen

oli robotti !!!

1986 / 10

Tämän Claes Reimerthin kirjoittaman tarinan aihe selviää sen nimestä.

Kysymyshän on sarjan nimestä, joka selvästi viittaa Dickensin Oliver

Twist-novelliin. Sarjan tapahtumat sijoittuvat Lontoon sijasta Afrikassa

Morristownin ghetto-osaan...

1986 / 19  1086 / 22

Kahden numeron uusintapainokset.

Uusintoja, no comment.

1986 / 23

Uusintoja, no comment

1987 / 4

1987 / 11

1987 / 15

1987 / 23

Hyvin onnistuneen Mustanaamiosarjan lisäksi tässä numerossa

julkaistiin tieteissarjakuvani Starstriker.

1988 / 7

Poikkeuksellinen Mustanaamiotarina - sankarimme joutuu huumekiertee-

seen ja vierotushoitoon. Ainoa tarina, jota australialainen Mustanaamio-

kustantaja Frew ei ole suostunut juklkaisemaan.

1988 / 13

1989 / 2

1989 / 3

1989 / 10

1989 / 17

1989 / 21

1990 / 9

Claes Reimerthin kelpo historiallinen seikkailu Napoleonin ajalta Egyptissä.

1990 / 11

1990 / 16

Tästä numerosta oma sarjani Achilles  Wiggen vasta aloitti  säännöllisen ilmes-

tymisesä  Mustanaamiolehdessä.   Aikaisempi yritys    katkesi kahteen alkupään

jaksoon,   koska muutin tuolloin Teneriffalle.   Näiden kahden  alkusivun jatkosi-

vut onkin sitten piirretty piirretty siellä siihen asti kun palasin takaisin Suomeen.

1990 / 17

1990 / 19

1991 /  6

1991 / 8

1991 / 9

1991 / 10 

ENSIMMÄINEN VÄRILLINEN MUSTANAAMIO OLIKIN LIIAN VÄRILLINEN

1991 / 13 

1992 / 5 

1992 / 17 

1992 / 18 

Oma tieteissarjani

1992 / 19 

Trellos-sarjani alku

1992 / 20 

1992 / 23 

Scifi- kuvanovellini 

1992 / 24 

1992 / 25 

1993 / 3

1993 / 8

1993 / 10

1993 / 12

1993 / 15

1993 / 17

1993 / 20

1994 / 3

Tämä täysin epäonnistunut ja tyhmän  mielikuvituksellinen  tieteisparodiaksi

varmaankin tarkoitettu  satumainen  Mustanaamioseikkailu,  jonka oli saanut

kasatuksi yksi ruotsalaisten mustanaamiokäsikirjoittajien omahyväisimmistä

tekstinikkareista olisi voinut olla tekemistäni Mustanaamiosarjoista kaikkein

naurettavin,   jos olisin  noudattanut  sen kirjoittajan  eli    Lennart  Mobergin

 epäuskottavaa käsikirjoitusta.   Eikä siinä kaikki...    Mukana tuli myös piirros-

nippu,  johon tekijä oli   lyijykynällä hahmotellut piirrettävien kuvien malleja.

Koska elettiin elokuvan  Jurassic Park-aikaa oli  tämä nerokas käsikirjoittaja

kehitellyt aiheen villitsemän tarinansa jurassicajan huumassaan sijoittamalla

Afrikkaan sammunen   tulivuoren l uoksepääsemättömän  kraatterin,   jonne

muukalaisten  avaruusalus oli pudonnut.   Heidän harmikseen   kirjoittaja oli

sijoittanut kraatteriin,   josta ei ollut   ulospääsyä,   kaikenlaisia   muinaisen

maailman dinosauruksia,   tietenkin etupäässä kaikkien rakastaman Tyran-

nosaurus Rexin, joka sitten vainosi Mustanaamiota, joka oli löytänyt itsen-

sä laaksoon. Varsinkin sarjakuvassa olevat kuvat, joissa hirmulisko ahdis-

telee  sankariamme,   tekijä oli luonnostellut  niin tarkasti  kuin osasi.  Itse

jutussa ei vaivauduttu paljastamaan sitä miten isot dinot olivat selvinneet

ahtaassa maailmassaan yli 65 miljoonaa vuotta... Yli-innokkaan kirjoittajan

kamppailumallit Mustanaamion ja Tyrannosauruksen ( vai oliko se nyt sit-

ten Allosaurus tai joku muu tuon ajan irvihampaista) ottamaan mittaa toi-

sistaan hieman kömpelöllä piirroksella, heitin roskiin jo ennen kuin ehdin

edes käsikirjoitusta lukea loppuun.

Kun olin lukenut koko älyttömän satujutun,  otin välittömästi yhteyttä po-

mooni Tukholmassa ja  nostin kovan  metakan siitä,  etten oman mainee-

nikaan takia jutun mahdottomuuden lisäksi voinut mokomaa tarinaa ruveta

piirtämään julkaistavaksi. Olihan se muutenkin varsin kömpelö, koska jos-

kus laaksoon aluksellaan joutuneitten muukalaisten jälkeläiset yhä asuivat

siellä kaikkien vaarojen keskellä hirmuliskojen vainoamina. Pomoni, joka

oli lukenut jutun ja antanut sen eteenpäin työstettäväksi ymmärsi kantani

asiassa, mutta ei keksinyt asialle ratkaisua. Hän jätti sen minun huolekse-

ni ja muutaman minuutin pohdinnan jälkeen keksin vastineen mokomille

älyttömille hirmuliskoille.  Jouduin kirjoittamaan melkein koko käsikirjoi-

tuksen uuteen uskoon ja sitten rupesin sitä piirtämään. Se siitä.

1994 / 9

1994 / 16

1994 / 20

Lehdessä mukana tuttu Tutankhamonin kirouksen arvoitus, johon tietenkin

piti vaivalla kerätä tieto- ja kuvamateriaalia.

1994 / 23

Tämän numero Tuntematon Maailma-tarinan oli kirjoittanut Scott Goodall,

yksi lehden vakituisista Mustanaamiokirjoitttajista.

1994 / 25

Tony de Paulin himomurhaajaseikkailu New Yorkista.

1995 / 2

Mukana klassikkosarja PULLON PAHOLAINEN R.L. Stevenson

1995 / 12

Mukana klassikkosarja VILLIPEDON MERKKI  Rudyard Kipling

1995 / 17

Lee Falki vanhan sarjan uusinnos ja Tony de Paulin novelli

1995 / 19

Mukana Ulric Daubhenyn novelli Sumakki

Tämä Claes Reimerthin sarja on yksi parhaimmista kuvitustöistäni

1996 / 3

Tähän Donne Avenellin kirjoittamaan ja K.T.Leppäsen kuvittamaan histo-

rialliseen seikkailuun, joka oli myös muuan onnistuneimmista kuvitustöis-

täni liittyy murhetta, sillä sarja julkaistiin Yhdysvalloissa sen alkuperäisen

käsikirjoittajan muistosarjana, joka oli pilattu uudestaanpiirrettynä Musta-

naamiosarjan tunnetuimman heikkotasoisen sähellysparin pilaamana. Ky-

symyksessä olivat tietenkin George Olesen ja Keith Williams (Mandrake).

Käsikirjoituksen kirjoitti uudestaan Claes Reimerthi, jota työtä en lukisi

hänelle ansioksi. Kuvitetun alkuperäissarjan oli antanut Amerikkaan rakas

kiero pomoni Ulf Granberg ja kun sain tietää ja nähdä, mitä jähmeätä sot-

kua sarjan uusintajulkaisu oli, ja valitin asiasta hän vain kohautteli olka-

päitään ja vaihtoi nopeasti puheenaihetta.

2996 / 4

Tässä numerossa alkoi melko pitkään jatkunut sarja Tuhon tietokone Tony de Paulin

kirjoittamana ja piirrostyö annettiin Kari T. Leppäselle, joka ei tuolloin tajunnut tieto-

koneista mitään.

1996 / 7

1996 / 9

Puuh !!! Ylimääräinen työmääräni senkun kasvoi. Nyt sain taas uuden moniosaisen

historiallisen sarjan urakakseni. Etelä-Ranskassa asuva mustanaamiokäsikirjoittaja

Scott Goodall oli keksinyt tehdä historiikin melko läheisen paikkakunnan vanhoihin

tapahtumiin   liittyvästä mysteeristä ja,   kuinka ollakaan, minut pantiin muuttamaan

hänen kirjoittamansa tarinan kuviksi. Itse asiassa homma paljastui mukavaksi vaih-

teluksi ja inspiroi minua. Nämä ylimääräiset työt, mukaanluettuina omat tekeleeni,

vähensivät tietenkin Mustanaamiosarjojen osuuttaa työajastani. Tässäkin numeros-

sa oli KAKSI kuvittamaani jatkosarjaa !!!

1996 / 10

Vaikka ylimääräiset jatkosarjakuvat veivätkin mahdollisuuksiani

lisätä Mustanaamioserjojen määrää, tein niitä itse asiassa

mieluummin, koska Mustanaamion piirtäminen alkoi olla jo

tässä vaiheessa useikin rasittavaa. Siinä oli enemmän sivuja

enkä ollut koko sarjakuvalukuaikanani erikoisemmin pitänyt

Mustanaamiosta. osittain kaiketi siksi, koska koko päähenkilö

ja hänen ympärillään touhuava tukihenkilöstö olivat liian

rautalangsta keksittyjä.

1996 / 11

Rennes-le-Chateaun arvoitus jatkuu

1996 / 12

...ja jatkuu...

ja sai kaverikseen toisenkin lisäsarjan

1996 / 13

niin...En ole tehnyt Mustanaamioita aikoihin...

1996 / 14 

No niin...meinasin jo unohtaa tämän...

1996 / 15 

JOOPA JOO......

1996 / 16 

1996 / 21 

NYT ALKAA JO MENNÄ LIIAN......

1996 / 22 

Ihanko totta ? Tämä on numero 22 - viimeksi piirsin Mustanaamiosarjan tämän

vuoden numeroon 3 !!!

1996 / 23 

...Mitenkähän sitä Mustanaamiota piirrettiinkään ???

1996 / 24 

No, tulihan pientä vaihtelua - oma sarja sentään !

1996 / 25 

Oma sarja mukana sentään. Kukahan on sitä leikellyt ?

1996 / 26 

AHAA! Vuoden viimeisessä numerossa on PIIRTÄMÄNI MUSTANAAMIO !!!

1997 / 5

Tämän vuoden 1997 KTL-sarja alkaa Tuhon Tietokoneen jaksolla 10. Mus-

tanaamiosta ei mitään tietoa !

1997 / 7

Hittolainen! Tuhon tietokone taas!!!

1997 / 8

Tuhon Tietokone se vaan jaksaa jatkaa !!! Kas vain, piirsin vain kolmeen numeroon

tänä vuonna 1997 !!!

FANTOMEN 17 - 19 1998

Fantomen-lehden numeroissa 17 ja 19 1998 julkaistiin ainoa oma Mustanaamio-

seikkailuni Kuoleman sormus kahdessaa osassa.

1998 / 1

1998 / 2

1998 / 3

Tuhon tietokone sarja senkun jatkuu...

  1999 / 10

1900 - luvun viimeinen Mustanaamio, jossa oli sarjakuvani oli numerossa 10.

 2000- luvulle tästä

Kotimaisen Mustanaamiolehden viimeinen

vuosikymmen