Suomalaisen sarjakuvataiteilijan piirtämät Suomessa julkaisemattomat Mustanaamioseikkailut
Jo ennen kuin Egmont Kustannus lopetti suomalaisen Mustanaamiolehden julkaisun vuoden 2011 alusta ja jatkoi
myöhemmin tietystä pakoittavasta syystä kyseisen sarjakuvasankarin uudelleen esiintuomista harvakseltaan il-
mestyvissä alkuunsa ruotsalaisista Kronikkakokoelmista adoptoimillaan "spesiaalijulkaisuilla" , joita ruotsalai-
sen Fantomen-lehden nyttemmin eläkkeelle jäänyt päätoimittaja toimitti täkäläiselle kustantajalle, jätti kustan-
taja julkaisematta joitakin suomalaisen mustispiirtäjän kuvittamia sarjoja. Tähän on ollut syynä Egmont Kustan-
nuksen harrastama julkaisutiheyden vaihtelu. Sittemmin on Mustanaamio Spesiaalissa ilmestynyt Fantomen-
lehden aiemman päätoimittajan Ulf Granbergin valitsemia kokoelmia, joita Egmont Kustannus julkaisee mustiksen
ystävien iloksi. Tosin niissä ei juurikaan esiinny oman kotimaisen piirtäjän kuvittamia seikkailuja paria poikkeusta
lukuunottamatta.
Tässä luettelo unohdetuista Mustiksista...
IBISMYSTERIET 1-4 julkaistu Fantomenlehdissä 21 - 24 vuonna 1993.
Tämä neliosainen Mustanaamioseikkailu on Fantomen-lehden jälkeen julkaistu typistettynä ruotsalaisessa Krö-
nikajulkaisussa, joten jos se joskus eksyy kotimaiseen jäljennökseen, ei siinä ole sivuakaan trilogian toisesta jak-
sosta ja otoksia vain ensimmäisestä ja kolmannesta. Varsin ikävää, koska trilogia on kokonaisena aivan mallikel-
poinen Mustanaamiojuttu. Pääkonnana on egyptiläinen ylipappi, joka balsamoidaan elävältä, mutta herää henkiin
ja rasittaa Mustista kolmen jakson verran.
Mainittakoon, että Australialainen FREW on julkaissut tämän sarjan kokonaisuudessaan vuosia sitten ja nyt vast
ílään uudetaan. Alla kansikuvat uudesta julkaisusta:
DEN KUSLIGA RUINEN puolestaan on julkaistu Fantomenlehdessä 8 vuonna 1997.
Myös tämä seikkailu on kunnon Mustanaamiotarina perinteiseen tyyliin. Sen julkaiseminen on jäänyt Suomessa tekemättä varmaankin kotimai-
sen julkaisijan vaihtelevien ilmestymisaikojen seurauksena. Kuvat ovat englanninkielisestä FREW-julkaisusta.
DÖDENS RING 1 - 2 on julkaistu Fantomenlehdissä 17/1998 ja 19/1998
Dödens Ring on kaksiosainen Mustistarina 30-vuotisen suodan päiviltä. Sekä käsikirjoituksen että piirroksen on tehnyt
suomalainen mustispiirtäjä. Kotimaisen kustantajan muuttelemien julkaisuajankohtien johdosta Suomen mustislukijat eivät
ole nähneet tätäkään seikkailua suomen kielellä.
Lehden julkaisun loppumisen jälkeisiä julkaisemattomia sarjoja:
ADENVIKENS PIRATER ilmestyi Fantomenlehden numerossa 1/2012.
Tässä Mustistarinassa, joka otettiin tehtäväksi vain siksi, että se käsitteli aktuellia aihetta eli Adeninlahden
röyhkeitä somalimerirosvoja, on muitakin erikoisia piirteitä. Ensinnäkin sen alkuperäinen käsikirjoittaja on
suomalainen samoin kuin piirtäjäkin, joka juuri tästä syystä miltei väkisin värvättiin toteuttamaan tarina
sarjakuvaksi. Koska alkuperäinen käsikirjoitus oli amatöörimäinen harjoitelma, annettiin piirtäjälle vapaat
kädet muokata ja muuttaa käsikirjoitusta. Tämän hän tekikin yrittäen kuitenkin säilyttää niin paljon kuin mah-
dollista alkuperäisen kirjoittajan juonenkehittelystä, mikä teki uudestaankirjoittamisen hankalaksi. Tuloksena
oli jonkinlainen hybridi. Jotkin käsikirjoituksen kohdat oli kokonaan muutettava. Eräänlaisena kädenojennuk-
sena alkuperäistarinan tekijälle käsikirjoituksen uudestaantekijä lähetti Fantomen-toimitukselle toivomuksen,
että kun sarja julkaistaan, sen kirjoittajaksi nimettäisi vain alkuperäinen tekstinikkari. Onneksi niin tapahtui-
kin, samoin kuin englanninkielisessä Frew-julkaisussakin. Se, joka nyt lukee tämän paljastuksen, ei saa ker-
toa siitä kenellekään.
RÄDDÄ JERUSALEM ilmestyi Fantomenlehdessä 9/2012.
Tästä Mustanaamion esi-isäaihetta käsittelevästä trilogiasta on tätä sivua tehtäessä ilmestynyt kaksi
jaksoa, joista ensimmäisessä palataan jo aiemmin julkaistuun ristiretkiseikkailun jatkoon. Savihirmu
on jälleen konnien tavoittelema saalis, mutta miten käykään...
U-118 Fantomen 16/2012
Tämän Ensimmäisen Maailmansodan päättymisen aikaan sijoitetun Mustanaamioseikkailun on kirjoit-
tanut Terje Nordberg, jonka käsikirjoitukseen perustuvan Mustanaamiotarinan olen vuosia sitten vain
yhden kerran kuvittanut. Hän käyttää myös nimimerkkejä Th. Pelerin ja Falco Pelerin.
Tällä kertaa hän palauttaa Mustanaamion samalle aikakaudelle kuin edelliselläkin kerralla ja on saa-
nut idean kertomukseensa tositapauksesta, joka sattui Englannin rannikolla heti sodan päättymisen jäl-
keen. Saksalainen sukellusvene U-118 oli hinauksessa kohti Englantia romutettavaksi kun se irtosi
hinauksesta ja ajelehti Englannin rannikolle suositun lomakohteen hietikolle herättäen suurta huomiota.
Seikkailun tapahtumat on sijoitettu tapahtumiin ennen tätä hetkeä ja Englannissa vaimonsa kanssa lo-
maileva Mustanaamio joutuu niihin mukaan ja kohtaa myös Singh-merirosvon, joka murhasi hänen isänsä.
TEMPELRIDDARNAS HEMLIGHET Fantomen 22-23 2012
Seikkailu "Temppeliritarien salaisuus" jatkaa Claes Reimerthin kynäilemää jatkokertomusta Mustanaamion
pääkallosormuksen alkuperään liittyvistä tapahtumista, kertoen samalla Mustanaamion muinaisista esi-isistä
aina faarao Ekhnatonin ajalta saakka. Monet kiihkeimmät Mustisfanit, varsinkin ne, jotka kannattavat vain
Lee Falkin alkuperäisiä tarinoita, ovat arvostelleet niitä tarinoita, joissa ronkitaan Mustanaamion uusia puolia.
Joka tapauksessa Reimerthin kirjoittamat ( samoin myös joidenkin muiden käsikirjoittajien) seikkailut ovat
paljon parempaa tasoa kuin Falkin kliseiset sepustukset. Annettakoon hänelle arvo vain sarjan luojana samalla
kun muistamme piirtäjiä, jotka ovat puurtaneet sarjan parissa - varsinkin Wilson McCoyta, Ray Moorea ja
Seymour Barryä. Sittemmin ei amerikkalaisista piirtäjistä löydy paljonkaan kehumisen syytä.
Temppeliherrojen salaisuus kuvaa tapahtumia Ranskassa vuonna 1307, jolloin silloinen Ranskan kuningas
Filip IV "Le Bel" päätti kaapata rikkaiden Temppeliherrojen omaisuuden ja vangita heistä jokaisen. Useat,
kuten järjestön suurmestari Jacques de Molay poltettiin roviolla keksittyjen syytösten nojalla.
Tarinan päähenkilö on kuitenkin Christian d´Errant, 1300-luvulla elänyt chevalier, joka jatkoi sukunsa perin-
nettä taistellen vääryyttä ja ennen muuta vitsauksena olevia maantierosvoja vastaan. Pyhältä maalta palannut
ihmisten ahneuteen ja julmuuteen katkeroitunut Christopher d´Errant, joka esiintyi alkuperäisessä ristiretki-
seikkailussa, oli aloittanut Aaveratsastajaksi nimitetyn koston nemesiksen toiminnan, jota myöhemmät suku-
polvet jatkoivat, samaan tapaan kuin Mustanaamion legenda etenee isältä pojalle. Pääkallosormus seuraa
näissä Reimerthin trilogioissa tiiviisti mukana ja myöhemmissä trilogioissa myös savihirviö, joka voidaan he-
rättää henkiin muinais-egyptiläisellä loitsulla ja alkeellisella sähköä tuottavalla laitteella, ja ohjailla sormuksen
avulla. Aiemmin mukana ollut egyptiläisen Thot-jumalan kirjoittama "kirja" on tämänkin tarinan aiheena.
Sitä havitellaan vallankäytön välineenä. Ja jatkoa seuraa seuraavalla vuosisadalla...
Phantom Rider ( Aaveratsastaja) tositoimissa.
ANNO 1349 Fantomen 6-7 2013
Tämä Reimerthin seuraava jakso Mustanaamion pääkallosormuksen historiikkiin tapahtuu Mustan Surman rie-
huessa Euroopassa. Mukana on taas savihirmu, jota yritetään herättää henkiin suojelemaan juutalaisyhteisöä
paikallisten noitavainoilta. Golemhan on juutalaisen tarun savihirviö, joten sehän sopii.
DEMONEN FRÅN UNDERJORDEN (The Basilisk) Fantomen 13/2013
Tämä Suomessa julkaisematon Mustanaamiostoori on Philip Maddenin kirjoittama viidakkoseikkailu ja tässäkin on mukana
mielikuvituksellinen taruolento - tällä kertaa basiliski. Otuksesta ollaan niin montaa mieltä, että sen ulkonäkö vaihtelee miten
sattuu. Tässä tapauksessa piirtäjän on valinnut tarinan kulun johdosta tietynlaisen basiliskin, joka kylvää tuhoa Mustiksen ko-
tiviidakossa ja ennen kaikkea tarinassa esiintyvässä tippukiviluolastossa.
DEN SVARTA KUNGEN
Mustaksi Kuninkaaksi kutsutaan tässä Jens Hansegårdin kirjoittamassa Mustanaamioseikkailussa Sisiliasta Napolin sata-
maan rantautunutta ruttoa, joka surmasi kolmanneksen kaupungin asujaimistosta ja levisi nopeasti eteläiseen Italiaan. Myö-
hemmin tätä hirvittävää tautia, joka useaan otteeseen riehui Euroopassa eri vuosisadoilla, kutsuttiin Mustaksi Surmaksi.
Hansegårdin tarinassa punaisena lankana on Mustanaamion rakkaussuhde italialaiseen tyttöön, jota pelastamaan hän läh-
tee pääkalloluolastaan saatuaan tietää, että tämä on kadonnut - todennäköisesti siepattu. Niin Mustanaamio saapuu ruton
vaivaamaan Italiaan ja päätyy lopulta espanjalaisten tuolloin hallitsemaan Napoliin. Loput saatte lukea itse.
Tarina on julkaistu Fantomen-lehden numerossa 24/2013
DEN SISTA MEROVINGENKUNGEN Fantomen 4/2014
Sal Velluton kenties kaikkein epäonnistunein kansi Fantomen-lehteen
Tämä mustanaamiojakso lopettaa Claes Reimerthin pitkän, monessa historian vaiheessa jatkuneen saagan Mus-
tanaamion esi-isien vaiheista, jotka liittyvät pääkallosormuksen historiikkiin. Jaksossa kootaan yhteen aiempien
jaksojen irralliset langanpäät ja tällä kertaa ollaan nykyajassa, Ranskassa.
Mustanaamio seuraa kidnapattua ystäväänsä Minerva Brooksia Ranskaan, jossa Ranskan hallitsijaksi pyr-
kivä miljonääri yrittää herättää henkiin jo tutuksi tulleen savihirviön auttamaan hankeensa toteutumisessa.
Jaksossa on vahva keskiaikainen ote, koska sen lopun tapahtumat sijoittuvat keskiaikaiseen linnaan, jonka
kyseinen miljonääri omistaa ja jossa kaikki hänen määräyksestään on oltava keskiaikaista.
Haarniskoidut vasallit vangitsevat Mustanaamion, joka pakenee mastiffeja läheiseen puuhun.
NOUVELLE FRANCE
Dag Frognesin käsikirjoittama mustanaamioseikkailu, jonka tapahtumat on sijoitettu pääosin vuoden 1689 Kana-
daan, joka kuului tuolloin Ranskan "Uusi Ranska"-alusmaihin. Tarina saa alkunsa Ludvig XIV:n vastavalmistu-
neesta Versaillesin palatsista, jonne Englannissa vieraillut Mustanaamio kutsutaan serkkunsa toimesta. Itseval-
taisen kuninkaan ja Mustanaamion serkun välinen epäsopu saa aikaan sen, että Ludvig päättää murhauttaa toi-
sen ja myös hänen Kanadassa olevan veljensä. Sitä kautta Mustanaamio, joka aikoo estää kanadalaisen serkkun-
sa murhan, purjehtii Uuteen maailmaan. Siellä hän joutuu tekemisiin niin ranskalaisten sotilaiden kuin majavan-
pyytäjien ja paikallisten intiaanien kanssa.
Tämä mustanaamiotyö oli urani sadas ja yritin tehdä siitä tavallista näyttävämmän kuvallisesti, mutta liian runsas-
kuvainen käsikirjoitus riisti minulta tämän ilon, sillä kuvia oli ahdettava useimmille sivuille liikaa, joka tietenkin sai
aikaan sen, että Fantomen-lehden kokoisessa pienlehdessä kuvista tuli liian pieniä, vaikka tarina olisi vaatinut suu-
rempia kuvia aiheittensa johdosta.
Yksi sarjaan liitetyistä väritysmalleista.
Paitsi näitä Mustanaamiotarinoita, on ruotsalaisessa Fantomen-lehdessä julkaistu myös kolme jaksoa Achilles Wiggenistä,
joita ei ole suomalaisessa Mustanaamio-lehdessä julkaistu. Ne on julkaistu Suomessa ainoastaan Portti-lehdessä. Ja, kuten
jo mainuttuna, oma kaksiosainen Mustanaamiosarjani 30-vuotisesta sodasta.
Jaksot ovat: SEIKKAILU EGYPTISSÄ, SEIKKAILU ROOMASSA ja MORITURI TE SALUTANT.
LISÄYS NETTISIVUJENI NÄYTTÖÖN MUISSA TIETOKONE-LAITTEISSA:
Jotkut tuttavani ovat valittaneet, etteivät sivuni oikein tule esiin kelvollisina heidän käyttämis-
sään uudemmissa tietokoneversioissa kuten iPadit, älypääpuhelimet ym. Voin vain kommen-
toida heidän valituksiaan epäilemällä, että nykyiset hively-ja lääppimishärvelit eivät osaa
toistaa nettisivuni ohjelman luomia sivustojani ja vaikeutta lisää niiden surkeampi näyttökoko.
Sivuohjema, jota käytän on ammattilaisia varten suunniteltu Microsoft Expression Web ja ai-
nakin niissä kannettavissa kahdessa 15,5 tuuman laitteissa, yhdessä Windows Vistassa ja kah-
dessa Windows 10 sekä vaimoni hieman pienemmässä Ubuntu-laitteessa kaikki toisttu yhtä
hyvin. Ehkei kannata käyttää nykyisiä pygmi-härveleitä joka asiassa.
Muuta en voi tästä asiasta sanoa,
Kari T. Leppänen
Päivitetty 27.4.2014