Tarjoamme luettavaksi 1957 ilmestyneen INTIAANIPÄÄLLIKKÖ-lehden ensimmäisessä numerossa julkaistun sarjakuvan.

  Intiaanipäällikkö-lehdissä ilmestyi säännöllisestä kaksi pidempää sarjaa ja välillä lyhyitä tietoiskuja. Tässäkin numerossa, joka ei itse asiassa ollut DELLin julkaisemassa

  alkuperäisessä INDIAN CHIEF-lehdessä lainkaan numero yksi vaan  14, oli myöskin kaksi sarjaa.  Mutta tätä edeltävä  sarja tuli jatkumaan seuraavassa numerossa,

  joten sitä ei tässä julkaista. Sen päähenkilö oli Valkoinen Kotka, joka oli koko lehden ajan sen kestosankari.  Alla tässä esiteltävän sarjan alkuperäisestä englanninkieli-

                                                                                                              sestä pari näytettä:

    Tässä esitellyn sarjan on piirtänyt Morris Gollub ja käsikirjoituksen tehnyt Gaylord Du Bois,  DELLin lehtien ahkera tekstinikkari, jonka käsikirjoitusten määrä ylitti

    yli 3000 hänen pitkällä urallaan. Ensimmäisten Intiaanipäällikkö-lehtien tekstit olivat kokonaan Du Boisin aikaansaannosta.  Sittemmin muitakin löytyi, varsinkin Ton-

     ton tontomaisissa seikkailuissa. 

    Tutustuin lehteen varsinkin sen varhaisemmissa numeroissa eikä se tehnyt minuun erikoisempaa vaikutusta.  Tarinat olivat ehkä liian kesyjä ja niistä henki liian voimak-

    kaasti tyypillinen amerikan valkoisten elämänasenne sen positiivisessa näkemyksessä.  Koska vain seitsemän numeron jälkeen kotimainen lehden julkaisija teki leh-

    delle saman ikävän tempun kuin Texas-lehdelle, eli vaihtoi sen sisällyksen kertaheitolla aivan eri sarjoihin, loppui mielenkiintoni kokonaan.  Texas-lehdessähän jul-

    kaistiin amerikkalaisen DELL-kustantamon Zane Greyn tarinoita sarjakuvina ja ne jatkuivat edelleen lätäkön takana, kun taas suomalaiset saivat niellä muutaman

    numeron jälkeen amerikkalaisten villin lännen TV-sarjoista nikkaroituja sarjakuvia.  Ne olivat kotoisin DELLin omista muista lehdistä, sillä suurkustantamo julkaisi

    kaiketi kaikkien amerikkalaisten TV_sarjojen sarjakuvaversioita omina lehtinään.  Intiaanipäällikön, jonka alkuperäinen nimi oli CHIEF, joka parin numeron jälkeen

    muuttui INDIAN CHIEFiksi, suomalaisversio päätti hylätä amerikkalaisen alkuperäislehden sisällön ja rupesi jostakin hetkellisestä oikusta julkaisemaan amerikkalai-

    sen TONTO-lehden sarjoja.  Vaikka Tonto-sarjan piirrosasu olikin parempi (Giolitti mukaan lukien) ei minua vähääkään kiinnostanut Yksinäisen ratsastajan puoli-

    intiaanimainen apulainen sähläämässä intiaani- ja valkonaamaroistojen parissa.  Itse asiassa sarjan alkuperäinen käsikirjoittaja otti kuin välttämättömyyden pakosta

    mukaan apulaisen Yksinäiselle ratsastajalle "jotta olisi edes joku, jolle tämä voisi puhua".  Olihan kysymyksessä sarjakuva, eikä tuntunut riittävän ainoastaan se,

    että yksinäinen aina välillä hihkaisi "Matkaan Hopea!"  Näin ollen, kun oikeista villi-intiaaneista kertovat tarinat mitätöitiin, meni kiinnostus koko lehteen.

                                     Alla ne Intiaanipäälliköt, joissa julkaistiin alkuperäislehtien sarjoja ennen tuota pahuksen Tontoa (suom. "hullu") 

      Amerikkalaisessa Indian Chief-lehdessä, kuten noissa muutamassa Suomessa ilmestyneessä aitoversiossa, varsinainen intiaanipäähenkilö oli Valkoinen Kotka-niminen

     Sioux-heimon päällikkö ja hyvänä kakkosena toisessa sarjassa Punasiipi-niminen päällikön poika.  Sarjoja piirsivät pääasiassa  John Daly ja Morris Gollub, joista jälkim-

     mäisen käden työtä ovat lehden parhaat kannet.

   Yllä esille tulleesta Dell Comic-kustantamosta sen verran, että se oli vuonna 1921 George T. Delacorten perustaman Dell Publishing

    kustannusyhtiön tytätyhtiö, jonka Delacorte perusti vuonna 1929 julkaistakseen tabloidikokoista sarjakuvalehteä nimeltä The Fun-

    nies.   Lehteä ilmestyi vain 36 numeroa ja se lopetettiin kannattamattomana vuonna 1930. Dell Comics sai pysyvän aseman sarjaku-

    va-alalla kun se alkoi julkaista  vuonna 1936 Popular Comics-nimistä lehteä, joka  kuukausittain ilmestyvä antologia sanomalehdis-

    sä uusintoina julkaistuista sarjakuvista.  Luomalla yhteistyön monia lisenssejä omistavien yhtiöiden kanssa, Dell saattoi aloittaa laaja-

    mittaisemman toiminnan kun useat tunnetut hahmot olivat käytettävissä sarjakuvan hyödyksi.  Ensimmäinen Four Color-lehti ilmes-

    vuonna 1939 eikä ollut enää yhtiön aikaisempien julkaisujen tapaan antologia vaan jokainen numero oli omistettu vain yhdelle hah-

    molle ja sitä kautta suositut hahmot esiintyivät ensi kerran sarjakuvassa ennen kuin saivat omat nimikkolehtensä.  Four Colorsia

    julkaistiin 1300 numeroa ja se on Yhdysvaltain pisimpään ilmestynyt sarjakuvalehti.

    Yhtiön päätarkoituksena Four Colorsin julkaisemisessa oli luoda tarve siinä sarjakuvana esille tuotujen hahmojen omille nimetyille

    lehdille ja niin tapahtuikin.  Dell Comicsin sarjakuvatuotanto räjähti piankin tuottamaan lukemattomia yksilöllisiä sarjakuvalehtiä,

    joista yksi oli juuri tässä artikkelissa käsitelty Intiaanipäällikkökin, samoin Suomessa siihen ympätty Tonto, muista puhumattakaan.

    Varsinaisten sarjakuvallisten hahmojen lisäksi luotiin myös suosituista TV-sarjoista sarjakuvia, jotka saivat alkunsa Four Colorista. 

    Myös varsinaisista elokuvista ilmestyi Four Color-versio, vaikkeivat ne jatkaneetkaan omina nimikkolehtinään. 

                       Tässä mitättömän pieni näyte Dell Comicsin tuotannosta.  Kaksi ensimmäistä ovat Four Color-julkaisuja. 

                                          Takaisin DELLin Intiaanipäällikkö-lehteen

  Vuonna 1950 DELL päätti kokeilla uuden ennen tuntemattoman hahmon mahdollisuutta saada nimikkolehtensä.  Gaylord  Du Boisl

loi intiaanihahmot, kirjoittaen tarinat, jotka julkaistiin Four Color-lehtenä mahdollisena potentiaalina jatkolle.

                                                   Intiaanipäällikkö-lehden Four Color-julkaisu ja lehden pääsarjat.       

  Ensimmäinen lehti ilmestyi The Chief-nimen alla Four Colorin numerossa 290 elokuussa 1950. Nimi vaihdettiin kolmannessa

julkaisussa kun se oli jo oma lehtensä Indian Chief´iksi.  Lehti ilmestyi vuoteen 1959 saakka kaikkiaan 34 julkaisuna. Ikävä,

ettei Suomessa nähty sitä omassa asussaan kuin muutamana kappaleena.

                                                                               Viimeisen lehden kansikuva       

                                                                                                                         MUIHIN LINKKEIHIN