Suomalaisen sarjakuvataiteilijan piirtämät Suomessa julkaisemattomat Mustanaamioseikkailut

  Jo ennen kuin  Egmont Kustannus lopetti suomalaisen  Mustanaamiolehden  julkaisun vuoden 2011 alusta ja jatkoi

myöhemmin  tietystä  pakoittavasta  syystä  kyseisen  sarjakuvasankarin  uudelleen esiintuomista  harvakseltaan  il-

mestyvissä  alkuunsa ruotsalaisista   Kronikkakokoelmista   adoptoimillaan  "spesiaalijulkaisuilla"   , joita ruotsalai-

sen  Fantomen-lehden   nyttemmin eläkkeelle   jäänyt päätoimittaja   toimitti täkäläiselle  kustantajalle,   jätti kustan-

taja   julkaisematta joitakin  suomalaisen  mustispiirtäjän  kuvittamia sarjoja.    Tähän on ollut syynä Egmont Kustan-

nuksen   harrastama  julkaisutiheyden  vaihtelu.     Sittemmin  on  Mustanaamio  Spesiaalissa  ilmestynyt  Fantomen-

lehden aiemman  päätoimittajan  Ulf Granbergin valitsemia kokoelmia,  joita Egmont Kustannus julkaisee mustiksen 

ystävien iloksi.   Tosin niissä ei juurikaan esiinny  oman kotimaisen piirtäjän kuvittamia seikkailuja paria poikkeusta

lukuunottamatta.

                                                           Tässä luettelo unohdetuista Mustiksista...

 

IBISMYSTERIET 1-4    julkaistu Fantomenlehdissä  21 - 24 vuonna 1993.

  

Tämä kolmiosainen Mustanaamioseikkailu on Fantomen-lehden jälkeen julkaistu typistettynä ruotsalaisessa Krö-

nikajulkaisussa, joten jos se joskus eksyy kotimaiseen jäljennökseen, ei siinä ole sivuakaan trilogian toisesta jak-

sosta ja otoksia vain ensimmäisestä ja kolmannesta.  Varsin ikävää, koska trilogia on kokonaisena aivan mallikel-

poinen Mustanaamiojuttu.  Pääkonnana on egyptiläinen ylipappi, joka balsamoidaan elävältä, mutta herää henkiin

ja rasittaa Mustista kolmen jakson verran.

 

DEN KUSLIGA RUINEN  puolestaan on julkaistu Fantomenlehdessä 8 vuonna 1997.

  

 Myös tämä seikkailu on kunnon Mustanaamiotarina perinteiseen tyyliin. Sen julkaiseminen on jäänyt Suomessa tekemättä varmaankin kotimai-

sen julkaisijan vaihtelevien ilmestymisaikojen seurauksena.  Kuvat ovat englanninkielisestä FREW-julkaisusta.

 

 DÖDENS RING  1 - 2    on julkaistu Fantomenlehdissä 17/1998  ja  19/1998

       

                         

  Dödens Ring on kaksiosainen Mustistarina 30-vuotisen suodan päiviltä. Sekä käsikirjoituksen että piirroksen on tehnyt

suomalainen mustispiirtäjä.  Kotimaisen kustantajan muuttelemien julkaisuajankohtien johdosta Suomen mustislukijat eivät

ole nähneet tätäkään seikkailua suomen kielellä.

 

         Lehden julkaisun loppumisen jälkeisiä julkaisemattomia sarjoja: 

                                ADENVIKENS PIRATER        ilmestyi Fantomenlehden numerossa 1/2012.

     

 Tässä Mustistarinassa, joka otettiin tehtäväksi vain siksi, että se käsitteli aktuellia aihetta eli Adeninlahden

röyhkeitä somalimerirosvoja, on muitakin erikoisia piirteitä. Ensinnäkin sen alkuperäinen käsikirjoittaja on

suomalainen samoin kuin piirtäjäkin, joka juuri tästä syystä miltei väkisin värvättiin toteuttamaan tarina

sarjakuvaksi. Koska alkuperäinen käsikirjoitus oli amatöörimäinen harjoitelma, annettiin piirtäjälle vapaat

kädet muokata ja muuttaa käsikirjoitusta. Tämän hän tekikin yrittäen kuitenkin säilyttää niin paljon kuin mah-

dollista alkuperäisen kirjoittajan juonenkehittelystä, mikä teki uudestaankirjoittamisen hankalaksi. Tuloksena

oli jonkinlainen hybridi. Jotkin käsikirjoituksen kohdat oli kokonaan muutettava.  Eräänlaisena kädenojennuk-

sena alkuperäistarinan tekijälle käsikirjoituksen uudestaantekijä lähetti Fantomen-toimitukselle toivomuksen,

että kun sarja julkaistaan, sen kirjoittajaksi nimettäisi vain alkuperäinen tekstinikkari. Onneksi niin tapahtui-

kin, samoin kuin englanninkielisessä Frew-julkaisussakin.  Se, joka nyt lukee tämän paljastuksen, ei saa ker-

toa siitä kenellekään.

 

RÄDDÄ JERUSALEM   ilmestyi Fantomenlehdessä  9/2012.

   

Tästä Mustanaamion esi-isäaihetta käsittelevästä trilogiasta on tätä sivua tehtäessä ilmestynyt kaksi

jaksoa, joista ensimmäisessä palataan jo aiemmin julkaistuun  ristiretkiseikkailun jatkoon.   Savihirmu

on jälleen konnien tavoittelema saalis, mutta miten käykään...

 

U-118     Fantomen 16/2012

              

                 

                 

  Tämän Ensimmäisen Maailmansodan päättymisen aikaan sijoitetun Mustanaamioseikkailun on kirjoit-

tanut Terje Nordberg, jonka käsikirjoitukseen perustuvan Mustanaamiotarinan olen vuosia sitten vain

yhden kerran kuvittanut. Hän käyttää myös nimimerkkejä Th. Pelerin ja Falco Pelerin. 

   Tällä kertaa hän palauttaa Mustanaamion samalle aikakaudelle kuin edelliselläkin kerralla ja on saa-

nut idean kertomukseensa tositapauksesta, joka sattui Englannin rannikolla heti sodan päättymisen jäl-

keen.    Saksalainen sukellusvene  U-118 oli hinauksessa  kohti Englantia romutettavaksi kun se irtosi

hinauksesta ja ajelehti Englannin rannikolle suositun lomakohteen hietikolle herättäen suurta huomiota.

Seikkailun tapahtumat on sijoitettu  tapahtumiin ennen tätä hetkeä ja Englannissa vaimonsa kanssa lo-

maileva Mustanaamio joutuu niihin mukaan ja kohtaa myös Singh-merirosvon, joka murhasi hänen isänsä.

 

   TEMPELRIDDARNAS  HEMLIGHET    Fantomen  22-23 2012

      

                           Seikkailu "Temppeliritarien salaisuus" jatkaa Claes Reimerthin kynäilemää jatkokertomusta Mustanaamion

                           pääkallosormuksen alkuperään liittyvistä tapahtumista, kertoen samalla Mustanaamion muinaisista esi-isistä

                           aina faarao Ekhnatonin ajalta saakka.  Monet kiihkeimmät Mustisfanit, varsinkin ne, jotka kannattavat vain

                           Lee Falkin alkuperäisiä tarinoita, ovat arvostelleet niitä tarinoita, joissa ronkitaan Mustanaamion uusia puolia.

                           Joka tapauksessa Reimerthin kirjoittamat ( samoin myös joidenkin muiden käsikirjoittajien) seikkailut ovat

                           paljon parempaa tasoa kuin Falkin kliseiset sepustukset.  Annettakoon hänelle arvo vain sarjan luojana samalla

                           kun muistamme piirtäjiä,    jotka ovat puurtaneet sarjan parissa  -  varsinkin Wilson McCoyta, Ray Moorea  ja

                           Seymour Barryä.  Sittemmin ei amerikkalaisista piirtäjistä löydy paljonkaan kehumisen syytä.

                           Temppeliherrojen salaisuus kuvaa tapahtumia Ranskassa vuonna 1307, jolloin silloinen Ranskan kuningas

                           Filip IV  "Le Bel"  päätti kaapata rikkaiden Temppeliherrojen omaisuuden ja vangita heistä jokaisen. Useat,

                           kuten järjestön suurmestari Jacques de Molay poltettiin roviolla keksittyjen syytösten nojalla.

                           Tarinan päähenkilö on kuitenkin Christian d´Errant, 1300-luvulla elänyt chevalier, joka jatkoi sukunsa perin-

                           nettä taistellen vääryyttä ja ennen muuta vitsauksena olevia maantierosvoja vastaan.  Pyhältä maalta palannut

                           ihmisten ahneuteen ja julmuuteen katkeroitunut Christopher d´Errant, joka esiintyi alkuperäisessä ristiretki-

                           seikkailussa, oli aloittanut Aaveratsastajaksi nimitetyn koston nemesiksen toiminnan, jota myöhemmät suku-

                           polvet jatkoivat, samaan tapaan kuin Mustanaamion legenda etenee isältä pojalle.  Pääkallosormus seuraa

                           näissä Reimerthin trilogioissa tiiviisti mukana ja myöhemmissä trilogioissa myös savihirviö, joka voidaan he-

                           rättää henkiin muinais-egyptiläisellä loitsulla ja alkeellisella sähköä tuottavalla laitteella, ja ohjailla  sormuksen

                           avulla. Aiemmin mukana ollut egyptiläisen Thot-jumalan kirjoittama "kirja" on tämänkin tarinan aiheena.

                           Sitä havitellaan vallankäytön välineenä.  Ja jatkoa seuraa seuraavalla vuosisadalla...

                                            

                                                                                 Phantom Rider ( Aaveratsastaja)  tositoimissa. 

 

                                     ANNO 1349     Fantomen  6-7 2013

                         Tämä Reimerthin seuraava jakso Mustanaamion pääkallosormuksen historiikkiin tapahtuu Mustan Surman rie-

                         huessa Euroopassa.  Mukana on taas savihirmu, jota yritetään herättää henkiin suojelemaan juutalaisyhteisöä

                         paikallisten noitavainoilta.  Golemhan on juutalaisen tarun savihirviö, joten sehän sopii.

                      

                                    

                                        DEMONEN FRÅN UNDERJORDEN  (The Basilisk)   Fantomen 13/2013

                     Tämä Suomessa julkaisematon Mustanaamiostoori on Philip Maddenin kirjoittama viidakkoseikkailu ja tässäkin on mukana

                     mielikuvituksellinen taruolento - tällä kertaa basiliski. Otuksesta ollaan niin montaa mieltä, että sen ulkonäkö vaihtelee miten

                     sattuu. Tässä tapauksessa piirtäjän on valinnut tarinan kulun johdosta tietynlaisen basiliskin, joka kylvää tuhoa Mustiksen ko-

                     tiviidakossa ja ennen kaikkea tarinassa esiintyvässä tippukiviluolastossa.

                                

 

                                                          DEN  SVARTA  KUNGEN  

                     Mustaksi Kuninkaaksi kutsutaan tässä Jens Hansegårdin kirjoittamassa Mustanaamioseikkailussa Sisiliasta Napolin sata-

                      maan rantautunutta ruttoa, joka surmasi kolmanneksen kaupungin asujaimistosta ja levisi nopeasti eteläiseen Italiaan. Myö-

                      hemmin tätä hirvittävää tautia, joka useaan otteeseen riehui Euroopassa eri vuosisadoilla, kutsuttiin Mustaksi Surmaksi.

                      Hansegårdin tarinassa punaisena lankana on Mustanaamion rakkaussuhde italialaiseen tyttöön, jota pelastamaan hän läh-

                      tee pääkalloluolastaan saatuaan tietää, että tämä on kadonnut - todennäköisesti siepattu.  Niin Mustanaamio saapuu ruton

                      vaivaamaan Italiaan ja päätyy lopulta espanjalaisten tuolloin hallitsemaan Napoliin. Loput saatte lukea itse.

                                                                Tarina on julkaistu Fantomen-lehden numerossa 24/2013

                                          

                              Paitsi näitä Mustanaamiotarinoita, on ruotsalaisessa Fantomen-lehdessä julkaistu myös kolme  jaksoa Achilles Wiggenistä,

                              joita ei ole suomalaisessa Mustanaamio-lehdessä julkaistu. Ne on julkaistu Suomessa ainoastaan Portti-lehdessä.

                                 Jaksot ovat:  SEIKKAILU EGYPTISSÄ,  SEIKKAILU  ROOMASSA  ja  MORITURI TE SALUTANT

 

                                            DEN SISTA MEROVINGERKUNGEN

                     Kuten kaikki nykyään ruotsalaisessa Fantomen-lehdessä julkaistut Mustanaamiosarjat, ei tämäkään näe päi-

                     vänvaloa suomen kielellä painettuna.  Tämä tarina on viimeisin ja irralliset palaset yhdistävä jakso Claes Rei-

                                merthin moniosaisesta Mustanaamion aiempia esi-isiä kuvailevasta trilogioiden sarjasta, vaikka niistä viimei-

                      sin olikin neliosainen.  Poikkeuksena aiemmista jaksoista tapahtuu tämä tällä kertaa nykyajassa Ranskan-

                        maalla, jossa megalomaaninen miljönääri havittelee pääsevänsä maansa hallitsijaksi ja päättää käyttää siinä

                                apunaan aikaisemmin jo tutuksi tullutta savihirviötä, joka voidaan herättää henkiin Thotin kirjan avulla.

                                  

                             Vaikka sarja onkin sijoitettu nykyaikaan on mukana vahvana keskiaikaisuus, koska miljönääri omistaa linnan,

                            hän pitää keskiaikaista hoviaan. Koska Mustanaamion ystävä Minerva Brooks siepataan ja viedään linnaan yh-

                            dessä Thotin kirjan kanssa, joutuu Mustanaamio mukaan tapahtumiin.

                                                

                                                 Aikaisemmista jaksoista tuttu egyptologi osoittautuu kelpo kon-

                                                 naksi ja miljonäärin palkkalaiseksi.  Kerrottakoon, että tyypin

                                                 mallina käytin tunnettua egyptiläistä tiedemiestä Zahí Hawassia,

                                                 joka lienee monelle tuttu aina kun kuvataan egyptologisia tutki-

                                                 muksia Egyptissä. 

                                                                                                        Linkkisivulle

                           Päivitetty 7.11.2013