APU-LEHDEN SARJOJA: Lehden pitkän uran, jo ennen kuin itse pääsin siihen tutustumaan, johdosta voi moniakin sarjakuvia jäädä tästä esittelystä pois. Tämän kokoelman
tarkoituksena on kuitenkin pääasiassa esitellä ainakin ne sarjakuvat, joiden joukossa on ollut minua innostavia kuvituksensa ja aiheensa takia. Joukossa on kuitenkin luultavasti
kaikki 50-luvun sarjat, joita lehdessä on julkaistu. Lehden painoasu oli koko 50-luvun melko huono painettuna huokoiselle pulp-paperille syväpainossa. Vasta seuraavalla
vuosikymmenellä painoasua parannettiin paremmalla paperilaadulla. Sen vastaava kilpailija, sekin syväpainotyötä, Seura-lehti oli huomattavasti paremman laatuinen paino-
asultaan, vaikkei aina sarjakuviltaan, joita siinä alkujaan oli varsin niukalti. Apuhan tuotiin markkinoille alun alkaen lamavuonna 1933 varattomien myytäväksi, joten sen hen-
kinen arvo oli merkittävämpi kuin kaupallisen kilpailijansa se oli pitkään.
NYT SARJOIHIN:
Sortin sakki ja Limppu ja Lätkä olivat lehden vanhaa perua jo aiemmilta vuosilta, jotka vielä seurasivat mukana jonkin aikaa 50-luvullakin. Limppua ja
Lätkää en muista lainkaan, johtuen kai siitä, että se poistui ikääni ja lukutaitooni katsoen ennenaikaisesti, mutta Sortin sakin kyllä muistan. Sen eri-
koisuus oli siinäkin, että se toi mukaan Jallun, joka pitkään vielä sarjan päätyttyä kummitteli lehden sivuilla. Koska tämän lukija ei varmaankaan voi
löytää kuvaan piilotettua Jallua tässä näkyvissä olevasta kuvasta, hän voi yrittää sitä suurennoksesta, joka löytyy klikkaamalla kuvaa.
Seuraavaksi Terra, suosikkini APU-lehdessä. Se on alkuperäiseltä nimeltään TWIN EARTHS.
Terra-sarja oli ehdoton suosikkini, olihan se tarkoitettu nuoremmille toisena tekijänsä Twin Earths-sarjoista. Tämä oli Yhdysvalloissa sunnuntaisarjana
julkaistu Twin Earths Sunday. Sen vastapainona oli arkipäivän päivälehdissä julkaistu Twin Earths, joka oli aikuisemmalle lukijakunnalle, jota julkais-
kaistiin sanomalehdissä vuodesta 1952 vuoteen 1963. Sunnuntaisarja alkoi vajaata vuotta myöhemmin 1953.
Sarja alkoi APU-lehdessä numero 20 16.5.1953 ollessani 8-vuotias ja innostuin siitä heti alussa. Muutamassa vuodessa lehden painoasu pa-
rani, kuten oikeanpuolisesta sarjakuvan sivusta näkyy, joka on vuodelta 1957. Aiheena paluu ajassa merirosvojen aikaan 1600-luvulle.
Sarjan nuoret sankarit seikkailivat vaikkamissä aina avaruuden planeetoista maan historiaan. Varsinkin Villin Lännen-aiheinen seikkailujakso on
jäänyt mieleeni, samoin kuin inhottavat kääpiöviholliset, jotka vainosivat kolmikkoa. Tämän sarjan muistot antoivat minulle lähtöpotkun Achilles
Wiggen-sarjaani. Nuo inhoittavat kääpiöt, jotka olivat kaikki samannäköisiä ovat se mitä sarjasta parhaiten muistan, samoin jo mainitsemani vil-
lin lännen jakso kun kolmikko Punch, Torro ja Lana (alkuperäisessä nimi oli Lahna) palautui ajassa taaksepäin tullessaan Maahan. Alla alkupuo-
len jaksojen iljettäviä kääpiöitä ...
Vasta nyt yli viisikymmentä vuotta myöhemmin olen päässyt näkemään tämän Oscar Lebeckin ja Alden McWilliamsin luoman sarjan uudestaan.
Siitä on tehty viidessä osassa ilmestynyt uusintapainos Yhdysvalloissa, mutta se on ollut niin kysytty, ettei kaikkia osia tunnu millään löytyvän.
Onneksi amerikkalaiset mustisfanit auttoivat ja nyt minulla kaikki muut uusintapainokset paitsi issue kakkosta ja viitosta. Alla kuvat kaikista.
Kerrottakoon, että muistikuva tästä sarjasta inspiroi minua Wiggen-sarjakuvaa tehdessäni. Ei aivan alkuunsa, mutta kun sarjaa
piti jatkaa ja keksiä aiheita siihen, Terra-sarja tuli mieleeni ja päätin luoda perhemäisen yksikön, joka sitten seikkailisi sarjassa
siitä eteenpäin. Muita yhtäläisyyksiä oli se, että lilliputti-idea ja ajassa takaisin siirtyminen esiintyivät kummassakin sarjassa.
Mutta jatketaan muista APU-lehden sarjoista:
Nyttemmin kun tutkiskelen Collinsin Haukka-sarjakuvaa, tajuan miten taitavasti Alkuperäinen Taika-Jim oli aika hauska, sillä sarja huiteli monissa eri-
sarja oli piirretty. Itse asiassa se oli parhaiten piirretty kaikista lehdessä julkais- laisissa paikoissa, kuten esimerkiksi peilimaailmassa, missä kaikki
tuisra sarjakuvista ikinä. Lapsena en kuitenkaan pitänyt päähenkilön neliskant- oli peilikuvamuodossa. Päähenkilön taikatemputkin olivat mieliku-
tiseksi piirretystä naamavärkistä. vituksellisempia kuin uudemmissa tosikkosarjoissa. Erikoisuutena
mainittakoon, että alkuunsa sarjaa julkaistiin lehdessä kahdella eri
sivulla, joista kummatkin kertoivat eri seikkailusta.
Pipsa Pippuri-sarjan muistan kyllä ulkonäöltä, vaikkei se aikoinaan tehnyt Justus oli niitä Apu-lehden sarjoja, joista en piitannut vähääkään.
minuun erikoisempaa vaikutusta. Kuten kuvasta näkyy, tuolloin monien
sarjakuvien värityksessä käytettiin vain sinistä ja punaista ihan yleisesti.
Mielestäni se teki vain hallaa kuville, sillä punainen oli liian räikeä.
Cora-sarjan seuraaminen ei kovinkaan paljon kiinnostanut minua, vaikka Väiski Vemmelsääri oli kunnollinen lastensarja, mutta en tainnut sitäkään juuri
se olikin selkeän taitavasti piirretty. Se ei purrut lainkaan aihepiirinsä takia. lukea. Sensijaan piirrettynä elokuvana sitä tuli katsottua nonstopissa.
Tämä oli niin ikään ihan pienten lasten sarja. Vaikka olinkin Viidakko Billin muistan jotenkin hämärästi, mutta suosikkeihini
vielä alakoululainen ensimmäisiä vuosia Apua lukiessani, se se ei kuulunut. En tiedä, miksiköhän?
oli mielestäni liian yksinkertaisen lapsellinen, siitä kuitenkaan
mitään negatiivista sanomatta.
Ylläoleva vasen sarja Flint on jäänyt minulle täysin vieraaksi, vaikka olikin lehdessä mukana sitä pojannaskalina lukiessani varmaankin nimenomaan
siksi, etten pitänyt sen piirrosasua missään arvossa ja nytkin on myönnettävä, että se on yhtä tylsä kuin Dick Tracy, jonka näin isäni lehdessä, joka
taisi olla Rikospoliisin mukana tai jokin vastaava tuon ajan lehti. Haukka-sarjan sivun laitan vielä mukaan, koska se on sarjan aloitussivu, joka jul-
kaistiin Apu-lehden vuoden 1951 numerossa 8.
Nämä kaksi sarja olivat Avun myöhempää tavaraa 50-luvun lopulta. Ne jäivät hieman vieraiksi, vaikka Ville Vallatonta luinkin sitten sarjan omasta lehdestä mielelläni.