2011/ 20 - 21

Sarjan alkuosan kolmas jakso

2012/ 1

Tällaisia poikkeussarjakuvia tulee eteeni slloin tällöin Mustanaamiota

piirtäessäni. Tässä tapauksessa suomalainen Nils Kajander-niminen mai-

nosmies, joka oli Mustanaami-fani keksi kirjoittaa oman käsikirjoituksen

  Mustanaamiosta   ja  lähetti sen suurin toivein Ruotsin toimitukseen. Jos

siellä olisi ollut tällainen    nykyaikainen toimitus ja lehden vastaava, en

olisi joutunutkaan mukaan      tämän sarjan sotkuihin, mutta kun paikalla

oli jo vuosikymmeniä lehteä    hallinnut henkilö,    joka ei ruvennut edes

sulattelemaan   Kajanderin     aika  ontuvaa  käsikirjoitusta,     olisi se heti

lentänyt roskakoriin ellei  jutun aihe olisi ollut mitä aktuallein kertoen vi-

heliäisistä somalimerirosvoista, jotka kaappailivat laivoja,   Ulf Granberg

tiesi,   että näin ajankohtainen juttu   voisikin olla kiinnostava  -   oli vain

löydettävä joku,   joka viitsisi parsia  ontuvan tarinan  parempaan asuun

ja sitten vielä joku,   joka saisi  sen  piirrettyä   sarjakuvaksi.    Niin siinä

sitten kävi,    että firman  palkkalistoilla oleva ainoa   suomalainen   piir-

täjä,   joka oli myös tehnyt   koko joukon   omia    käsikirjoituksiaan, jou-

tui tulilinjalle.   Hyväksyin  haasteen   ja riideltyäni jonkin    aikaa    alku-

peräisen   käsikirjoittajan  kanssa katkaisin  yhteyteni  häneen  ja rupe-

sin kirjoittamaan  koko  juttua   uudestaan   oman näkemykseni    mukai-

seksi.    Ihan silkasta     säälistä päätin,   ettei   nimeäni     saanut käyttää

painetussa lehdessä käsikirjoittajana   vaan pysyin pelkkänä piirtäjänä.

Älyttömintä oli, että norjalaiset lukijat julistivat sarjan vuoden parhaaksi.

2012/ 9

Tähän numeroon tein yhden harvoista

 Mustanaamiokansistani

 Claes Reimerthin saaga ristiretkeläisten Palestiinasta jatkui edelleen täydellä

teholla ja oli nautinnollista kuvittaa niin hyvin tehtyä käsikirjoitusta.

1012/ 16

Harvinaista, että olen tehnyt toisenkin kannen vuoden 1012 Fantomeniin. Tämän

numeron Mustanaamioseikkailu oli hieman poikkeava aiheeltaan koska sen aihe

perustui todelliseen tapahtumaan. Se sekä itse tarina kiihdyttivät minut tekemään

parastani piirroksen parissa. Käsikirjoituksen oli tehnyt Yhdysvalloissa asuva nor-

jalainen Terje Nordberg, joka oli Claes Reimerthin ohella yksi pätevimmistä leh-

den käsikirjoittajista.

1012/ 22-23

Claes Reimerthin pitkä sarja Mustanaamion esi-isän

seikkailuista ja kauhistuttavasta savihirviöstä Go-

lemin ohella jatkuu Temppeliritarien salaisuuden

nimissä.

1013/ 6-7

Claesin pitkä saaga Mustanaamion sormuksen ja savihirviön vaiheista jatkuu

siirtyen ajassa eteenpäin .

2013/ 13

Hieman väkinäinen viidakko- ja luolaseikkailu tyyliin

Mustis-vastaan-hirviö. Ainoa huvitus piirtäjälle oli

se, että sai leikkiä tippukivimuodostelmien kans-

sa tarpeekseen.

1013/ 24

Moitteeton Mustanaamioseikkailu Mustan Surman Napolista, jonne

Mustanaamio matkustaa etsimään vuosien takaista rakastettuaan.

2014/ 4

Kansikuva on mauttomin ja lapsellisin kaikista

Mustanaamiokansista kautta aikojen. Tarina

puolestaan on tuttua Claes Reimerthiä

ja liittyy hänen savihirviösaagaansa,

mutta tapahtuu nykyajassa.

2014/ 17

Tämä todella onnistunut sarjakuva sekä käsikirjoittajan puolelta että

oman piirrokseni osalta oli sadas Mustanaamiosarjani.    Samalla se tai-

taa olla myös yksi kaikkein parhaiten onnistuneista piirrostöistäni Mus-

tanaamiotyöni saralla.   Asiaan tietenkin  vaikutti ennen kaikkie se,  että

olin hyvin   tutustunut   juuri tämänaikaiseen   aiheeseen jo  lapsesta pi-

täen Zane Greyn    kolmen rajaseutu  teoksen  ansiosta. Myös uudemman

 Huroni- sekä Delaware intiaanien varusteiden ja ulkonäön oikeellisuudesta

ansioituneen elokuvan Viimeinen Mohikaani nautinnosta johtuneen innos-

tuksesta  oli hyötyä kuvituksen suhteen. Harvoin olen nauttinut niin paljon

kuvitustyöstä kuin tämän sarjan parissa. Kiitos käsikirjoittajalle, jonka kaikki

työt ovat olleet esimerkillisiä asiantuntemuksen ja tarinankerronnan puo-

lesta. Lisää Dag Frognesia, please!

2014/ 24

Kaksi perättäistä mustanaamiotyötä hienolla käsikirjoituksella,

joka velvoittaa piirtäjän yrittämään parhaansa,  kuten tässäkin

kävi.   Siihen vaikutti myös se,    että kiinnostukseni Yhdysval-

tain   sisällissodasta oli   lisäpontena    kun pääsin kuvittamaan

sitä tämän tarinan puitteissa.

Dag Frognesin käsikirjoitukset pärjäävät Claes Reimerthille

ja tekevät tästä Mustanaamiotyöstä jonkin arvoista. Harmi vain

että hänkään ei ole enää aikoihin   tehnyt  Mustanaamiokäsikir-

joituksia.    Muutkin pitkään mukana  olleet käsikirjoittajat ovat

kaikonneet, eikä uusista ole heidän veroisikseen.

2015/ 10

Tästä jatkosarjan ensimmäisestä jaksosta alkaa loistavan

käsikirjoittajan voimaa ja asiantuntemusta tihkuva jatko-

sarjan ensimmäinen jakso. Koko   historiikki kuvaa Ame-

rikan sisällissotaa edeltävää lähihistoria,    jonka muutta-

minen   sarjakuvaksi  oli minulle  kuin taivaan   lahja mo-

nessakin mielessä.   Ensinäkin se työllisti minut pitkäksi

aikaa ja toiseksi juuri tuo aikakausi oli minulle hyvin tut-

tu    sitä   seuraavien   sisällissotahistoriikkien myötä.

2015/ 12

                                                             Ensimmäisen osan alkukuva 

Kuten muutkin Claesin tai muiden asiantuntemusta osoittavien käsikir-

joittajien tarinat, tämäkin moniosainen Mustanaamioseikkailu työllisti

piirtäjänsä perusteellisesti. Aikakauden kuvaa piti ylläpitää kaiken

aikaa.

2015/ 12

Nat Turner-sarja jatkuu vauhdilla kun mukaan astuu voodoopappi vallan-

himoisine suunnitelmineen. Claes Reimerthi parhaassa vauhdissaan!

1015/ 21

Claes Reimerthin mammuttisarja etenee yhä hurjempana. Nyt astuu kuvaan

vanhassa New Orleansissa elänyt voodoo kuningatar Maria Laveau, joka liit-

toutuu Mustanaamion kanssa pahaa vastaan, jota edustaa ansiokkaasti voo-

doopappi Bokor kaikessa pahuudessaan.

1016/ 4

Suurin osa tästä jaksosta tapahtuu rämeellä, jossa Bokorin pahat voimat

vainoavat Mustanaamiota ja uusia henkilöitä liitetään tapahtumien ket-

juun.

Bokorin loihtimat käärmeet vainoavat Mustanaamiota.

2016/ 12

Bokorin henkiinherättämän  zombieksi muutetun  Nat Turneria esittävän neekeri-

työläisen avulla kunnianhimoiseen kapinaan yllyttämät tummaihoiset työläiset

aloittavat kapinan, jollaista alkuperäinen Nat Turner yritti aikoinaan. 

2016/ 13

Nat Turner-sarjan viimeinen jakso, jossa kaikki langat sidotaan yhteen ja loppu hyvin,

Mutta sitä ennen Mustanaamio on pahassa pulassa joen pohjassa...

'

1017/ 12-13

Claes Reimerthin kaksiosainen viktoriaaniseen Englantiin

ja Skotlantiin sijoittuva Mustanaamioseikkailu. Kansikuva

on kahden henkilön aikaansaannos - mustavalkoinen piir-

ros Kari T. Leppäsen ja väritys Jenny Wintherin.

Mustanaamio joutuu sotkeutumaan isänmaallisen roistolauman suunnitelmiin

matkustaessaan Englannissa junalla, johon on sijoitettu pommi. Se surmaa

samassa hytissä olleet nuoren naisen ja hänen tyttärensä, jolla on räsynukke,

jonka mukaan sarjan ensimmäinen osa on nimetty. Hyttitoverien murha saa

Mustanaamion raivon valtaan ja siitä alkaa hänen toimensa saattaa rikolliset 

vastuuseen .

Syylliset kuuluvat kiihkoisänmaalliseen koplaan, joka haluaa

saada Skotlannin itsenäiseksi. Toimintansa rahoittamiseksi he

ovat päättäneet tehdä  kunnon kaappauksen - ryöstää Englan-

nin  kruununjalokivet  Towerin linnasta.  Sinne he tunkeutuvat

Petturien Portin kautta...

Koska tarina tapahtuu viktoriaanisena aikana ja itse kuningatarkin esiintyy

sarjan aikana piirsin sitä kuin lumouksen vallassa, koska tuon aikakauden

suuruus kaikkine puolineen on aina vaikuttanut minuun ja olin imenyt siitä

jo nuoresta pitäen mieleeni kunnioitusta sitä kohtaan. Siispä, kun pääsen

kuvittamaan tuota aikakautta luomisvoimani on parhaimmillaan ja on helppo

löytää sitä kuvaavia kuvitettuja teoksia, joita itsellänikin on kylliksi sarjakuvaa

varten.

Sarjan toinen jakso tapahtuu Skotlannissa, pääasiassa raunioituneess

linnassa ja tarinassa riehuu paikallinen lapsia tappava noitakin, joka

häärää linnaan pesiytyneiden vallankumoustyperysten lisänä hanka-

loittamassa Mustanaamion toimia.

2018/ 4

Tämä Claes Reimerhin kaksiosainen tunnettuun englantilaiseen turistirysäkaupunkiin si-

joitettu mustanaamiotarina oli hieman poikkeuksellinen toteuttaa. Glastonburyn vaikut-

tavin turisti pyydys on ikivanha katedraalialue, joka toimi niin monessa kuvassa, että sen

toteuttaminen kuvina olisi ollut todella lähes mahdotonta ja epävarmaa ellen olisi löytänyt

netistä erinomaista koko aluetta kuvaavaa elävästitoimivaa sivustoa, joka toi filminauhal-

ta liikuvaa ja paussille laitettavaa kuvaa koko raunioalueesta, jonka Henrik VIII oli aikoinaan

tuhonnut uskonkiinkossaan. Sieltä sain kaikki mahdolliset taustakuvat sarjaan ja vieläpä

kappelin sisäkuvat, jotka olivat ratkaisevassa asemass itse tarinassa.

Katedraalin rauniot ja Ladies Chapelin sisäänkäynti. Minerva Brooks näkee

täällä kummitusmaisen katolisen papin menevän kappeliin.

Kuten  Mustanaamion lukijat tietävät niin hänen pääkalloluolansa

aarrekammiossa ovat sekä tarunomainen Durandal että Excalibur-mie-

kat.   Tässä Glastonburytarinassa  tarvitaan   Excaliburia,  jonka Musta-

naamio ottaa   mukaansa  Englantiin   näkemänsä   painajaisen   seu-

rauksena,    jossa  hän näkee  miten   Miranda  Brooks  makaa avutto-

mana kivialttarilla uhrattavana.

Koko tarinan lisäsekoittamiseksi Claes on keksinyt lisätä mukaan vie-

lä yhden henkilön - Rasputinin, joka on nykyoloissa menestynyt liike-

mies. Hän himoitsee Excaliburia ja omaa yliluonnollisia voimia, joiden

ansiosta hän pysyy ajan tasalla ja tietää miekan tulevan luokseen Glas-

tonburyyn.

Sarjan toisessa jaksossa ollaan etupäässä Ladies Chapelin alla

kiemurtelevissa katakombeissa,  joiden uumenissa makaa ku-

ningas Arthurin noitasisko kammiossaan. Hänet on tietenkin herä-

tettävä, jotta saadaan yksi pahis lisää kuviohin.

Koko tarina on niin monipuolisen mutkikas,

että se on parasta jokaisen lukea itse...

1019 / 9

Kuten yleensä Claes Reimerthi ei onnistu niin hyvin moderniin

maailmaan sijoittuvissa käsikirjoituksissaan kuin historiallisissa.

Eikä tämäkään Mustanaamion arkkivihollisesta Rasputinista ker-

tova ikonijuttu ole poikkeus. Joku tuhoaa ikoneita, jotka pitävät

Rasputinia hengissä ja lopuksi vain yksi jää jäljelle.

Koko sarja tapahtuu lähes täysin yksinäisellä saatananpalvojien

saarella Tyrrhenianmerellä Italian rannikolla.

2019 / 20

Vaikka kuvitankin mieluummin Claes Reimerthin historiallisia tarinoita, välillä

täytyy piirtää myös hänen nykyaikaisia juttujaan vaikka en niitä kovin mie-

lelläni käsittelekään. Autojen piirtäminen ei huvita minua yhtään, mutta len-

tokoneita  piirrän mielelläni  koska   niihin  saa parempia  perspektiivikuvia.

Tämä tarina tapahtuu enimmän aikaa Mississippi-joen Deltan suoalueella

jonne joudutaan Dianan ja hänen ystävänsä löytämän merimiesarkussa ole-

van aarrekartan  johdosta.   Suolla  olevalla  saarekkeella   on vanha nunna-

luostari, jonka   raunioissa pitäisi olla  Jean Lafitten,   tunnetun merirosvon

aarre.   Paikalle tulee  myös kokoelma  konnia häijyn pomonsa johdolla ja

vielä Mustanaamiokin, joka on huolissaan vaimostaan.

2020/ 6-7  10-11  14-15 

Hopeanenäinen mies on tässä tarinassa arvostettu salamurhaaja,

joka jesuiittajärjestön taholta palkataan murhaamaan kaikkien ka-

tolisten vihaama Englannin kuningatar Elizabet. Sama tappaja on

aiemminkin yrittänyt   tehdä sen,   mutta Mustanaamio teki hänen

aikeensa tyhjiksi. Kysymyksessä on Claes Reimerthin viimeisek-

si jäänyt suurtyö kolmejaksoinen historiallinen Mustanaamioseik-

kailu.  Mukana on kuuluisa Globe teatteri,     toisena päähenkilönä

itse William Shakespeare ja toisessa jaksossa hänen oletettu vie-

railunsa Venetsiassa sekä kolmantena henkilönä hopeanenämur-

haajan seuraaja, joka on oikeasti nainen vaikka esiintyykin molem-

pina tarpeen tullen. Historiaakin on mukana - Maria Stuartin teloi-

tus ja vallankaappausyritys Lontoossa. Minun on todella kiittämi-

nen, että vielä sain nauttia upeasta kolmen jakson historiallisesta

sarjakuvan kuvittamisesta. Ilmeisesti viimeisen kerran, koska täl-

lä hetkellä Egmontin mustanaamiokäsikirjoittajien joukossa on kai

vain yksi vanhemman   kaartin tekijä,    jolta voisi olettaa saavan

kelvollisen käsikirjoituksen työstettäväksi. 

Alla vielä toinen ja kolmas jakso

2020/  25-26 

Tämänkin tarinan Claes sai aikaan ennenkuin hän poistui

yllättäen keskuudestamme. Tarina tapahtuu jossakin Afrikan

Itärannikon saaressa ja, kuten kuvasta näkyy juttuun liittyy

mukana tiikerikin. Se ui saarelle eläintenpyydystäjien laivas-

ta päästyään pakoon häkistään kovan merenkäynnin ansios-

ta. Samalla laivalla   on myös Mustanaamio,   joka nousi lai-

vaan salaa vangitsemaan eläinpyydystäjä koplaa.   Pahaksi

onneksi hän kuitenkin menetti näkönsä  yrittäessään panna

roistoja aisoihin, sillä konnien johtaja ampui häntä kohti hä-

täpistoolilla ja sokaisi hänet räjähdyspanoksen osuessa hy-

tin seinään  Mustanaamion ollessa selin ampujaan.Niinpä 

 sankarimme onkin sokea miltei tarinan loppuun, mutta sel-

vittää kyllä tilanteen.

2021/ 6-7

Jälleen Claesin kirjoittama mustanaamioseikkailu kuvitettavaksi, tällä

kertaa taas historiallinen Englannin sisällissodan ajalta, jolloin roja-

listit ja keropäät taistelivat verissä päin maan hallinnasta ja koko tou-

hu päättyi rojalistien tappioon , jolloin kuningaskin menetti päänsä.

Mustanaamio joutuu tekemisiin cornwallilaisten hylynryöstäjen kans-

sa kun alus, jossa hän on matkustajana, joutuu hirmuisessa myrskys-

sä kivisen rannikon lähelle ja yrittää pelastautua maihin ryöstäjäkop-

lan nuotion houkuttelemana. Ainoana henkiinjääneenä hän viruu ran-

nalla, mistä paikallinen neitokainen hänet järjestää kotiinsa pappi-

laan. Mutta Mustanaamio on menettänyt muistinsa, koska löi pään-

sä ennen kuin putosi laivasta meren aaltoihin...

Vaikka mitä tapahtuu sen jälkeen ja Mustanaamio pukeutuu mes-

taajan asuun lähtiessään panemaan raunioituneessa linnassa asu-

van paikallisen mahtimiehen rikollista toimintaa kuriin.

Kaikenlaisen tohinan päätteeksi kylän asiat kuitenkin

järjestyvät ja Mustanaamiokin saa muistinsa takaisin.

2021/ 18-19

Tämä on viimeinen Claesin käsikirjoitukseen tekemäni sarjakuva. Olisin suonut,

että se olisi ollut vaikuttavampi, mutta latteasta Mustanaamioseikkailusta huoli-

matta yritin parhaani. Seikkailun alussa Mustanaamio ja Diana ovat huviratsas-

tuksella ja päätyvät suuren laakson partaalle. Laakson poikki virtaa joki ja se saa

Mustanaamion muistelemaan edellistä kertaa jolloin hän oli näillä seuduilla...

Tämän tarinan juoni on jotenkin seuraavanlainen :

Rodialainen eversti Sleek on perustanut työleirin kahden joen väliseen delta-

niemekkeeseen, joka halkaisee Rodian puolelta tulevan suuremman joen koska

on vuoriston jatke. Suurempi pääjoki jakautuu siinä kahtia ja kapeampi haara

johtaa Bengalin puolelle. Itse niemekin kuuluu Bengalille, mutta Sleek on sa-

laa rakentanut työleirin vuoren Bengalinpuoleisen rinteen alapuolelle joen ran-

taan ja käyttää siellä orjien asemassa olevia alkuasukkaita työvoimana sähkö-

aidatussa leirissä. Koko homman syy on se, että Bengalin puolelta on löytynyt

arvokasta mineraalia johon Rodia haluaa päästä käsiksi. Mineraalilöydön alue

on saatava Rodian puolelle ja koska se on Bengalin puoleisen joenhaaran län-

sipuolella, ja molempia valtioita rajoittava joki on kokonaan Rodian puolella

vuorenharjannetta, tämän joen täytyisi olla rajajokena, jolloin Rodialle kuului-

si alue, jossa miljoonien arvoinen mineraali on kaivettavissa. Niinpä eversti

Sleek on keksinyt oivan tuuman - Rodian puoleinen joenhaara täytyy saada

umpeen, jolloin Bengalinpuoleinen olisi rajajoki. Voi hiivatti tätä kamalaa mo-

nimutkaista selvitystä ... Onko tämä nyt tarpeellista ???

No, jatketaan vain vaikka tuskin tästä on hyötyä. Kiero everstimme on keksi-

nyt keinon muuttaa Bengalinpuoleinen joki rajajoeksi seuraavalla yksinker-

taisella tavalla: - Bengalinpuoleinen joki on saatava pysäytetyksi, jolloi se

ei enää ole rajajoki. Täytyy vain kaivaa tunneli miltei vuorenharjanteen läpi

ja kasata valtaisa määrä räjähdysaineita syntyneen luolan seinämälle, jonka

toisella puolella Rodian joki juoksee ja kun luolan seinä sortuu räjähdyksessä

jokeen se pysäyttää sen juoksun ja pääjoesta tuleva vesi joutuu Bengalin-

puoleiseen jokeen, josta tule jatko pääjokeen ja tulee muuttumaan lain mu-

kaan rajajoeksi.

Nyt riitti höpöttäminen,

Siinä oli ihan tarpeeksi kun minun piti vielä piirtää kartta Claesin ohjeiden

mukaan, nyt en halua jatkaa tätä luentoa sen pidemmälti.

Sen verran tähän on kuitenkin lisättävä, että kun Mustanaamio sai tähän

suunnitelman selvitettyä, hän tietenkin puuttui asiaan ja teki sen tyh-

jäksi.

Voitte palata takaisin muihin linkkeihin tästä alta: