Näyttelyhistoriikkini ei ole mitenkään mainittava verrattuna joidenkin sarjakuvia tekevien intoon ottaa osaa

          näyttelyihin kuin näyttelyihin.  Olen kieltäytynyt useistakin mahdollisuuksista saada kuviani esille tuohon ta-

          paan, koska kokemukseni ovat olleet useimmiten sitä luokkaa, ettei koko touhusta ole ollut juuri mitään hyö-

          tyä - ainoastaan  tarpeetonta  rahan- ja ajanmenoa.   Siksi  nk. "ansioluoetteloni"  kyseisestä  touhusta onkin

          melko suppea kuten seuraavasta näkyy:

          Jos aloitetaan aivan ensimmäisestä näyttelystä johon otin osaa, se tapahtui joskus 50-luvun alussa ollessani

          siinä kolmannella tai neljännellä luokalla kansakoulussa. Kysymyksessä oli Pariisissa järjestetty kansainvä-

          linen näyttely  koululaisten kuvista ja meidän  koulusta sinne lähti vesivärityöni  kurjesta,  jota en sittemmin

          enää ikinä nähnyt.  Kuten arvata saattaa, en itse ollut edustamassa Pariisissa.

 

           TAMPEREEN TAIDEMUSEO 1992 (?) 

          Sen jälkeen kului iäisyys ennen kuin olin taas esillä kuvineni näyttelytilaisuudessa. Se tapahtui Tampereen

          taidemuseossa,   jossa pidettiin  suomalaisten tekijöiden  sarjakuvanäyttelyyn joskus  90-luvun alussa juuri

          muutettuani  Puerto de la Cruzista takaisin Suomeen.   Näyttely oli melkoisen laaja,  koska sinne oli koottu

          lähes jokainen  vähänkin tunnettu alan tekijä ja vasta kotimaahan palattuani minut yllätti havaita,  miten ta-

          so oli laskenut siitä, mitä se oli ollut ennen kuin olin muuttanut ulkomaille. 

 

          KUKUNOR - TAMPERE  1994  

          Edellistä  seuraava näyttely oli ensimmäinen  varsinainen  sarjakuva- ja kansikuvanäyttely,   joka oli täysin

          omissa nimissäni. Tamperelainen Kukunor antikvariaatti, joka sittemmin keskittyi enemmän oheistuotekau-

          pusteluun,  halusi pitää töistäni  näyttelyn tutustuttuani  kansikuvaoriginaaleihini sen kautta,  että myin niitä

          liikkeen omistajalle vaihtokaupassa, jossa sain kerätyksi useita 50-luvun Korkeajännityssarjoja - itse asias-

          sa kaikki mitä hänellä oli mynnissä.  Näyttely oli jonkinlainen succès ja sain jopa kaupattua yhden näytteillä

          olleista Portti-lehteen tekemistäni burroughs-aiheisista kuvista. Näyttelyn ajankohta oli tammikuussa 1994.           

                                                                

                                                                Kukunorin kutsukortin kuva avajaisiin 7.1.1994 klo 18.00 

 

   SCIFI NYT!  TAMPEREEN KIRJASTO 1992

   Sitä edeltävä osallistumiseni näyttelyyn, jossa ei ollut lainkaan sarjakuviani  tapahtui Tampereella kaupungin tunnetus-

   sa metso-kirjastossa.   Se oli kotimaisten scifitaiteilijoitten yhteisnäyttely ja omalta osaltani näyttelymateriaali koostui

   Portin kuvista, kansikuvista  sekä novellikuvituksista.

                                                                    

 

     KUPLA OTSASSA - BE´19 GALLERIA 1996 

     Tampereen näyttelyitä seurasi Bulevardilla   sijaitsevassa Be´19  galleriassa ollut naturalistista sarjakuvaa tekevien ko-

     timaisten tekijöiden yhteisnäyttely,  johon tosin Joonaksen toimesta kelpuutettiin myös ikävä kyllä yksi ei-naturalistinen

     tekijä, joka  aikaansai näyttelyn ainoan  häiriötoiminnan.   Tosiasiassa  Sami Toivosen lisäksi näyttelyyn oli värvätty  toi-

     nenkin sarjakuvantekijä, jonka tekemät sarjakuvat olivat kaikkea muuta kuin naturalistisia - tietenkin Tarmo Koivisto. 

    

                                                                                                   Näyttelyesite, joka oli haitarimuodossa esitteli mukana olevat sarjakuvantekijät. 

                                                                           Näyttely kesti 13.8. - 31.8.1996 ja keskikaupungilla tapahtuvana oli melkoisen suosittu. Kaikki sujui hienosti kunnes Sami

                                                                           Toivonen palasi vaimonsa   (en tosin tiedä aviosuhteesta, voi olla tyttöystäväkin)   kanssa  Lontoosta ja pariskunta  marssi

                                                                           kuin maailmanvalloittajat gallerian ovesta sisään samalla hetkellä kun minä poistuin paikalta. En tuntenut heitä ulkonäöltä,

                                                                           joten ajattelin ohimennen,   että omahyväinen arvostelija- pari oli  tullut silmäilemään ja kritisoimaan  näyttelyämme.   Heti

                                                                          kohta sain kuulla keitä tohkeissan puhkuvat henkilöt olivat olleet ja senkin, miten he olivat käyttäytyneet.  Tahi oikeammin

                                                                           miten pariskunnan naispuolinen edustaja oli nostanut  korviahuumaavan rähinän siitä, että "Samin kuvat eivät olleet arvoi-

                                                                           sellaan paikalla!!!"  Ne oli nimittäin koottu gallerian  peräseinän koristukseksi ylhäisessä yksinäisyydessään.  Paikassa ei

                                                                           ollut mitään vikaa, mutta vaimon  (viittaan edelliseen) raivo sai sen aikaan,  että he kieltäytyivät  maksamasta omaa osuut-

                                                                           taan gallerian  vuokrasta,   joka oli kullekin  osallistujalle  jotakuinkin  tuhat markkaa  Suomen rahaa.   Tällöin  rauhallinen

                                                                           Joonaskin kimpaantui ja sanoi, ettei Samin kuvia palauteta ennen kuin rahat on maksettu.  Sami Toivonen,  joka itse tuskin

                                                                           keksi sitä,   sai kuitenkin  kuvansa takaisin,   sillä Joonas sääli  tossun   alla olevaa miesraukkaa  ja maksoi  itse hänen vel-

                                                                           kansa omasta pussistaan ja palautti kuvat.  Liian kiltti mies.

                                                                         

                                                                                                                          

                                                                                                           Näyttely oli osa suomalaisen sarjakuvan 100-vuotisjuhlintaa. Kuvan teki Timppa. 

 

                                                                           FANTOMEN NÄYTTELY STOCKHOLM 2004 

     Siirrymme vuoteen 2004,  jolloin minut oli kutsuttu Göteborgin kirjamessuille Mustanaamion merkeissä ja jouduin kuppaa-

     maan koko  messujen ajan joka päivä  Egmontin osastolla yhdessä  Hans Lindahlin  kanssa riipustelemassa nimikirjoistuk-

     sia kustantajan messuilla lanseeraamaan neliosaiseen minifantomen-kirjaseen,   johon oli koottu valikoitujen piirtäjien sar-

     joja. Kysymyksessä ei ollut näyttely, mutta palatessani vaimoni kanssa Tukholmaan poikkesin lehtidivariin, jossa oli Mus-

     tanaamiota koskeva näyttely.   Ällistyksekseni siellä oli useita tekemiäni piirroksia ja Egmontin hyllyille jääneitä kansiku-

     viani,  jotka lehden päätoimittaja  Ulf Granberg oli sinne toimittanut näytille. Koska liikkeen omistaja halusi ostaa ne kaik-

     ki,  myin ne muutamasta tuhannesta kruunusta ilomielin.  Tosin ne menivät liian halvalla, hitto soikoon.

                                                     

                                                                         Tukholmassa syyskuussa 2004.

                      

              Göteborgin kirjamessuissa 2004 julkaistu Lee Falk´s  Det Bästa Fantomen pokkari koostui neljän piirtäjän

               sarjoista erillisissä kirjasissa. Kannet vasemmalta oikealle- Kari Leppänen, Hans Lindahl, Jean-Yves Mit-

               ton ja Jaime Vallve. Näistä kahteen ensimmäiseen tehtiin signeerauksia paikan päällä. 

   

      POSTITALO - HELSINKI  2004 (?) 

      Seuraava näyttely, johon osallistuin oli Joonaksen kunniaksi järjestetty näyttely Helsingin Postitalossa, johon hän oli kut-

      sunut koko joukon kotimaisia sarjakuvantekijöitä omien töittensä lisäksi.  En ole enää täysin varma tapahtuman ajankoh-

      dasta - saattoi olla samana vuonna kuin edellinen, luultavasti myöhemminkin. Alla kuva tuosta tapahtumasta.

                      

                                                 Yksi Joonaksen Postitalon näyttelykumppaneista.

 

    PUKINMÄEN KIRJASTO  1997 

    Seuraava näyttely,  joka olikin kokonaan henkilökohtainen oli Pukinmäen kirjastossa 13.10 - 31.10 1997 , jolloin  itsekin

    asuin paikkakunnalla. Se  oli laajin omista näyttelyistäni ja sain vapaasti rakentaa sen yhdessä kirjastonhoitajan kanssa. 

    Koska kirjasto sijaitsi  Pukinmäen  ylä-asteen koulussa kävi siellä  paljon koululaisia ja useimmat  kuvat oli sen johdosta

    ripustettu matalammalle kuin yleensä. Iltasanomien Tolvanenkin poikkesi siellä ja luonnehti lehdessä näyttelyä monipuo-

    liseksi voileipäpöydäksi, jonka otin hyvilläni vastaan arviona töistäni. Alla juliste näyttelystä:

                                                   

 

   HEREILLÄ  KEMI 2012

   Tätä seuraava näyttely, johon otin osaa omilla vaatimattomilla originaalisivuillani tapahtui Kemin sarjakuvapäivillä vuonna

   2012. Kokkila otti minuun yhteyttä pyytäen minua osallistumaan, koska näyttelyn teemana oli nimenomaan seikkailusarja-

   kuva, jonka tekijöitä ei Suomessa enää aikoihin ollut kovinkaan monta. 

                                                   

                                  Näyttelyn juliste, jonka mukaan lentokoneessa matkustaminen ja moottoripyörällä ajo ovat seikkailuja. 

                                               

                                                              Minä itse Kemissä yhtä synkkänä kuin muissakin näyttelyissä. 

     Näyttelyn avajaisiin en mennyt koska siellä oli uskoakseni  melkoinen tungos ja paljon kolleegoita,  joita en lainkaan tuntenut,  sillä lehdestä

     sain lukea keitä muita oli värvätty näytteillepanijoiksi ja sen perusteella selvisi, että teemasta oli jonkin verran livetty jotta oli saatu mukaan

     sellaisiakin tekijöitä,  jotka olivat tuolloin julkisesti tunnettuja nimiä ja vieläpä tuon vuoden Puupääksi leivottu ja uudet tulokkaat eivät olleet

     seikkailisarjojen tekijöitä.   Mutta lensin Kemiin vaimoni kanssa myöhemmin katsastamaan näyttelyä kun alkuhinku oli lähes kokonaan haa-

     listunut yleisön taholta.  Sai rauhassa hortoilla isossa salissa ilman häiriöitä.   Asuimme vanhassa ja arvokkaassa Merihovissa ja kiertelimme

     kaupungilla viiltävän  kylmässä viimassa  lähes tyhjillä kaduilla  etsimässä avoinna  olevaa ravintolaa ja löysimme  kiinalaisten pitämän pizze-

     rian, jossa söimme maailman surkeimman raa´an pitsan.  Koko kaupungista jäi kammottava pystyynkuollut muisto.

 

    NÄKYMÄ -  SPACE TOURISM - TOIJALA - AKAA 2012 

                                                        

   Akaan Toijalassa  tapahtuvan jokavuotisen  Näkymä-taidetapahtuman arkkitehti otti minuun yhteyttä, koska yksi tapahtuman teemoista oli

   Space Tourism (mikähän sekin lie?) ja siinä tarvittiin jotakin tieteisaiheista materiaalia.  Olinhan jokseenkin tunnettu science fiction-töistäni.

   Koko näkymä oli laajalla pohjalla - Laaksolan taidetalossa, veturimuseossa ja Nahkialan  järven rannoilla.  Minut oli heitetty veturimuseoon

   ikivanhaan  junanvaunuun,  jonka ikkunoihin oli ripustettu  kansikuvaoriginaalejani ja sarjakuvasivuja,   jotka eivät  tietenkään liittyneet mil-

   lään tavoin avaruusturismiin ,  mutta olivat kuitenkin  avaruusaiheisia omalla tavallaan.   Isoisän aikainen junanvaunu näyttelypaikkana  kai-

  veli minua jonkin verran, mutta kun itse olin paikan päällä selvisi, että  arkkitehti oli tehnyt niin hyvää työtä kuin puitteet sallivat. Tosin vetu-

  rimuseo oli melkoisen  kävelymatkan päässä  taidenäyttelyn päätapahtumapaikasta eli Laaksolasta eikä monikaan  varmaan välittänyt siellä

  käväistä.  Veturimuseo itsessään oli mielenkiintoinen kokemus. 

                      

                         K.T.Leppänen junanvaununäyttelyssä, Luoja paratkoon.                                                    Varsin erikoinen paikka taidenäyttelyn  esiintymispaikaksi.

                                    Tämä näyttely on toistaiseksi viimeisin ja saattaa siksi jäädäkin, koska niistä ei ole juurikaan jäänyt erikoisen tyydyttävää muistoa.

                                    Useimpiin uhrattu vaivannäkö ja jokseenkin vaatimaton palaute ei innosta ryhtymään uusiin juttuihin mukaan.

                                                    Tässä näyttelyesittelyssä on kronologinen järjestys välillä päin sitä, joten laitetaan ne alla järjestykseen: 

                                                                                                 Tampereen taidemuseo 1992 (?)

                                                                                                 Tampereen kirjasto  1994 

                                                                                                 Antikvariaatti Kukunor  Tampere 1994 

                                                                                                 BE`19 Galleria  Helsinki  1996 

                                                                                                 Pukinmäen kirjasto  1997 

                                                                                                 Fantoman näyttely Tukholma  2004

                                                                                                 Helsingin Postitalo   2004 (?) 

                                                                                                  Kemin taidemuseo  2012

                                                                                                  Toijala-Akaa 2012 

                                                                                                 

                                                                                             paluu linkkisivulle