HEVONEN SARJAKUVASSA                   Sarjakuva-katsaus numero 1.

  Hevonen   sarjakuvan  yksilönä on ollut  melko  harvinainen ilmiö.    Kun  kysymyksessä on  jatkuvamuotoinen

sarjakuva  ja jos hevossankarille  on jopa  nimetty oma lehti.    Otan luettelooni  ne merkittävimmät  sarjakuvissa

esiintyvät hevoset, jotka myös ovat kaikkein tunnetuimmat ja jotka on piirretty naturalistisesti. Useimmat ovat tie-

tenkin lännensarjojen sankareiden ratsuja, koska hevonen oli välttämätön tällaisissa sarjoissa ja monet sarjakuvan

kulta-ajan lännensarjat jatkuivat vuosia, elleivät jotkin jatku vieläkin. Tässä niitä tulee...

                         

       Myrskytuuli                     Trigger                              Hopea                          Hyrrä                                     Hero                                              Diablo

  Järjestys on sattumanvarainen, eikä missään nimessä mikään suosikkijärjestys. Otetaan nyt kyseiset sarjakuva-

ratsut tässä järjestyksessä.

                                                        MYRSKYTUULI

Myrskytuuli  on Pecos Billin, Teksasin tarumaisen sankarin hevosen nimi. Sarjakuva on tuttu kaikille sarjakuvia tunte-

valle ja Pecos Bill-lehteä lukeneelle on varmasti jäänyt muistiin Myrskytuulen tavattoman lennokas kuvaus. Se laukkaa,

loikkaa ja liitää mitä raivokkaimmalla vauhdikkuudella. Lehti ilmestyi sarjakuvan kulta-ajalla 1953 - 1961. Lehden suu-

ren suosion ansiosta kustantaja vaihtoi nimensä sarjan päähenkilön mukaan Kustannus Oy Pecos Billiksi. Lehden erikoi-

suus oli se, että joka toinen aukeama oli mustavalkoinen, joka toinen värillinen.

              

 

                                                                TRIGGER 

Trigger    puolestaan ei ole ainoastaan sarjakuvasankari Roy Rogersin etevä ratsu, vaan oli myös ilmielävä taiturihevo-

nen, samoin oli hänen isäntänsä olemassa lihana ja verenä. Roy Rogers oli b-western-elokuvien tähti, laulava Cowboyt-

ten kuningas ja myöhemmin Roy Rogers ja Trigger TV-sarjan ja oman sarjakuvalehden sankari.  Hänen hevosensa

Trigger oli alkuperäiseltä nimeltään Golden Cloud ja esiintyi elokuvassa Robin Hoodin seikkailut Marian neitoa näyttele-

vän Olivia de Havillandin ratsuna.  Roy Rogers osti sen antoi sille nimen Trigger  (Liipasin),

   Trigger oli omaa luokkaansa muiden vastaavien B-luokan lännenelokuvien sankareiden ratsuihin verrattuna. Sitä mai-

nostettiin fiksuimpana elokuva-alan hevosena ja se osasi 60 erilaista temppua ja oli sisäsiisti, joten sen saattoi viedä ho-

telliinkin, joissa se usein esiintyi. Yhdessä isäntänsä kanssa se esiintyi  kaikissa hänen 81 elokuvassa ja 101 Roy Rogers

TV-showssa.  Se sai myös oman nimikkolehtensä, sillä DELL Comic julkaisi niitä 16 Four Color-sarjassaan ja toiset

kuusitoista sen jälkeen omina lehtinään. Trigger jäi eläkkeelle 1957 ja kuoli 1965 33-vuotiaana.  Sen kohtaloksi koitui

tulla täytetyksi ja sijoitetuksi Roy Rogers ja Dale Evans-museoon. Dale Evans (The Queen of West) oli Rogersin kol-

mas vaimo ja hänelläkin oli oma nimikkolehti.

                                

                Suomessa 1959 - 1961 aika-                 Triggerin oma lehti Yhdysvalloissa.                   Oikeat Roy Rogers ja Trigger.

                na ilmestynyt Roy Rogers-lehti.

  Suomessa Roy Rogers ja Trigger-sarja ilmestyi myös Sarjakuvalehdessä vuosien 1956 - 1959 eri piirtäjien te-

kemänä. Sekä Albert Micale että Mike Arens piirsivät sarjaa. Sarjaa piirsivät myös muut tekijät varsinkin Roy

Rogersin omaan lehteen.

              

                         Roy Rogers-lehden kuva                                                         Trigger täytettynä Roy Rogers museossa.

                          Amerikankävijöiden ei kylläkään kannata yrittää poiketa  kyseisessä museossa, koska sitä ei enää ole.  Se suljet-

                          tiin jioulukuussa 2009 ja huutokauppakamari Christie´s möi museon valtaisan tavaramäärän.  Korkein yksittäisestä

                          esineestä maksettu hinta oli 266,500 dollaria ja arvatkaapa mikä oli kohde... Täytetty Trigger tietenkin. 

 

                                                                   SILVER 

Hopea,  Yksinäisen ratsastajan ( Lone Ranger eli oletettavasti Texas rangereihin kuuluva ratsastaja) hevonen esiin-

tyy kuten yleensä amerikkalaisissa lännen sarjakuvissa kuljetusvälineenä, mutta on kuitenkin nimetty. Yleensä Yksi-

näinen ratsastaja (vakioapulaista Tontoa, joka on intiaani ei kai lasketa mukaan) vain välillä huudahtaa jotakin siihen

tyyliin kuin "Matkaan Hopea!" (alkuperäisesti  "HI-YO!")    Mutta koska sarja on yksi sarjakuvan klassikoista, on

Hopea ehdottomasti yksi tunnetuista sarjakuvahevosista. Suomessa Yksinäinen Ratsastaja ilmestyi tiettävästi vain

Sarjakuvalehdessä.  Amerikkalainen sarjakuvien suurtuottaja DELL Comics julkaisi jo Yksinäistä ratsas-

tajaa omassa lehdessään, samoin hänen puoli-intiaanikumppaniaan Tontoa, joten sarjasta piti ottaa kaik-

ki irti mitä saa ja niin sai Lone Rangerin oiva ratsukin oman lehtensä - ensin kahdessa Four Color-leh-

dessä ja sitten omassa Silver Hi-Yo-lehdessään.  Tarinat oli sijoitettu hevosen nuoruuteen ennen kuin

siitä tuli kuuluisan rangerin ratsu.  36 numeroa  ilmestyi vuoteen 1960 mennessä. Piirrosasu oli korkea-

tasoinen kun mukana oli Alberto Giolitti.

          

  Sarjakuvalehden Yksinäinen ratsastaja.  Nimi Fran Striker on sarjan kirjoittaja.                  Hopea omassa lehdessään.

                      Hopea sarjakuvalehdessän

                                            

                    Hopea lienee ainut hevossarjakuvalehtien sankari, joka piti kaiken aikaa ääntä sarjoissaan. 

 

                                                                TOPPER 

Hyrrä, valkokankaallakin pitkän uran tehneen Hopalong Cassidyn (oik. William Boyd) vakiohevonen. Sen alku-

peräinen nimi oli Topper. Sarjakuvana Hopalong Cassidy ilmestyi Suomessa ainoastaan Seikkailusarjat lehdessä,

johon oli koottu muitakin lännensankareita tuon ajan ja vanhemmistakin elokuvista, useimmat nk. "laulavia cow-

boy´tä".  Lehti oli ehkä kaikkein surkeimmin painettu sarjakuvalehti kautta Suomen historian ja koottu amerikka-

laisista lehdistä, jotka kukin oli painettu omaa sankaria varten - esim. Hopalong Cassidy western, Rod Cameron

western, Monte Hale western etc. julkaisijana Fawcett Comics.Sarjojen jaksot olivat naurettavan lyhyitä, vain

muutaman sivun pituisia. Hopea ei saanut Fawcettilta omaa sarjaa, mutta voi hyvin olettaa, että jos julkaisijana

olisi ollut DELL niin Hop-along Cassidy´s Silver olisi kyllä saanut oman sarjakuvalehtensä. Joka tapauksessa

Hopea kuuluu oikeutetusti tähän tilastoon oltuaan pitkään mukana  sekä sarjakuvassa , valkokankaalla että tele-

visiossa.. Hopalong Cassidy oli alun perin Fawcett Comicsin sarja alkaen ilmestyä vuodesta 1943, mutta siirtyi

sittemmin Charltonille ja DC Comicsille ja lehtenä sitä myytiin vuoteen 1959 saakka.

                      

                                                    Fawcettin Hopalong Cassidy kansia 

                       

                 William Boyd ja hänen sirkustaitava hevosensa Topper olivat amerikkalaisten suursuosikkeja aikoinaan.  

 

                                                                   HERO 

Hero,   Mustanaamion valkoinen hevonen. Pitkään jatkuneen sarjakuvan ansiosta Herolla on parikin kertaa ollut pelkäs-

tään ratsuhevosena olonsa lisäksi ollut tilaisuus olla sarjan juonessa mukana enemmän kuin tavallisesti. Herolla ei ole,

päinvastoin kuin monilla edellämainituista tunnetuista sarjakuvahevosista, olemassa elävää esikuvaa kuten tuskin on hä-

nen ratsastajallaankaan. Sarjaa on piirtänyt koko liuta sarjakuvataiteilijoita ja jokainen tietenkin piirtää hevosen eri

lailla.  Tähän on valittu Seymour Barryn näyte yhdestä kaikkien aikojen lällyimmästä Mustisjaksosta.

                    

 

                                                                   DIABLO 

Diablo,  Cisco Kidin ratsu. Loistavasti piirretyn sarjan kaikki hevoset piirretty yhtä taitavasti, onhan kysymyksessä yksi

sarjakuvahistorian parhaita hevosten piirtäjiä.  Diablon osuus on sarjassa sitä samaa kuin yleensä lännensarjoissa, vaikka

tämän tekijä onkin argentiinalainen  José  Luis  Salinas, eli kulkuneuvona toimiminen.  En muista lukeneeni ainuttakaan

Cisco Kidiä, jossa Diablo (Paholainen) saisi enemmän osaa.

          

 

                                                           DYNAMIITTI 

Dynamiitti,  harvinaisen pitkään jatkuneen Tex Willer (alunperin Tex Killer) sarjakuvan päähenkilön ratsu.

                               

   Yllä Texin alkuperäisen piirtäjän Aurelio Galeppinin potretti Texistä ystävineen ja hevosensa Dynamiitin selässä.

Tex Willer-lehti ilmestyi Suomessa liuskalehtimuodossa vuodesta 1953 vuoteen 1965, jonka jälkeen maassa seu-

rasi jonkinlainen sarjakuvallinen lamakausi. Sen johdosta Texiä julkaiseva Tähti-Sarjat lopetti ja niin poistuivat

lehtikioskeista Texin lisäksi myös toiset kustantajan liuskalehdet kuten Villi Länsi ja Viidakko. Mutta Tex Willer

jatkoi ilmestymistään jo viiden vuoden päästä ja jatkaa yhä elinvoimaisena seikkailujaan nyttemmin Egmont Kus-

tannuksen julkaisemana.

           

                            Tex Willer aloitti taipaleensa Italiassa jo vuonna 1948 yllä näkyvillä kansikuvalla ja ensimmäisellä Tex-stripillä.

                                 

                                              

     Vaikka tässä on tähän mennessä käsitelty vain sellaisia tunnettuja sarjakuvien hevosia,  joiden omistaja on myös tunnettu

 sarjakuvahahmo, ja jonka ratsu on tullut tutuksi hänen sarjansa kautta, on sarjakuvassa julkaistu useita hevossankareita ihan

 oman itsensä tähden.  Seuraavassa esillä tunnetuimmat niistä sekä muiden sarjakuvasankarien ratsuja.

                                                                 BLACK  BEAUTY 

                                                         

  Black Beauty lienee niistä tunnetuin jo alkuperäisen Anna Sewellin kirjan päähenkilönä ja onkin saanut osakseen useita

 sarjakuvaversioita.  Yllä Kuvitettu Klassikoiden kansia, joita on lisääkin eri kansikuvalla.

 DELL Comics-kustantamo  otti myös sen kokoelmaansa Four Color-julkaisussaan, kuten valtaisan määrän muitakin tun-

 nettuja hahmoja niin kirjallisuudesta kuin elokuvista ja TV-sarjoista.  Tästä vuonna 1877 julkaistusta romaanista on poiki-

 nut useita elokuvaversioita (ensimmäinen vuonna 1917), animaatiofilmejä, TV-minisarjoja ja useita sarjakuvaversioita.

 Häpeäkseni täytyy tunnustaa, etten ole tutustunut ainoaankaan niistä. Ehkä tuote on enemmänkin naisväen suosiossa... 

                         

               DELLin Four Color 440 vuodelta 1952, jonka sekä kansi että sisältö oli Morris Gollubin tekemiä.

               Gollub on koko sarjakuvahistorian taitavimpia kansikuvataiteilijoita. 

                Suomalaisessa Kuvitetut Klassikot-sarjakuvalehtisarjassa Black Beauty on Uljas Musta numerossa 81 vuonna 1961.

                 

                 

             Suomessa ilmestynyt Kuvitettujen Klassikoiden myöhempi versio, jonka Uljas Musta-sarjan aikaansaamiseen tarvittiin

             kolme taiteilijaa - Leonard  B. Cole, joka myös on tehnyt kannen, Norman Nodel ja Stephen Addeo.  Classic Illustrated

            tuotti sarjasta uusintaversioita eri kansilla ja sisällöllä. 

              

           Varhainen  Kuvitettujen Klassikoiden sarjan alkusivu                                        Uudempaa Kuvitettuja Klassikkoja, piirtäjänä Rudy Nebles.

  Kotimaisessa hevos-sarjakuvalehdessä Villivarsa on julkaistu Uljasta Mustaa myöskin ja Lehtimiehet julkaisi eräästä versiosta albumin

 vuonna 1979.

                  

                                              Villivarsan Uljas Musta                                                                                 Lehtimiesten albumin kansi ja kuvat sisällöstä  

 

                                           BLACK STALLION  (Musta ori)

   Voidaan kai sanoa, että edellisen lisäksi Musta ori on ehkä tunnetuin hevossankari, jos niin voidaan ilmaista.  Voidaan myös

 sanoa, että siinä missä Anna Sewellin vuonna 1877 kirjoittama Black Beauty on klassikona ykkönen, seuraa Walter Farleyn

 vuonna 1941 julkaistu Musta ori heti perässä.  Edellisen tavoin sekin on saanut useita sarjakuvaversioita ja tunnetaan Suomes-

 sa myöskin televisiosarjana.  Sarjakuvista otettakoon esiin ranskalaisen Hachette-kustantamon tuottaman version brittiläinen

 painos 80-luvulta.

                        

                                           

                Ranskalaisen  kustantamon Hachetten  80-luvulla julkaisema  l´etalon Noir-sarjakuva on taitavan ja keskieuroop-

                palaistyyppisen Michel Fauren kuvittama.   Yllä olevat kannet ovat englantilaisen kustantajan  Hodder and Stough-

                tonin julkaisemasta sarjasta. 

                Myös amerikkalainen DELL Comics on tavanomaiseen tapaansa kaiken muun ohella julkaissut Mustasta orista

                kertovan sarjan, tosin aivan eri tarkoituksessa... Vuonna 1962 ilmestynyt DELLin Ghost Stories lehti julkaisi  9-si-

                vuisen kauhusarjan, jonka oli kirjoittanut John Stanley ja kuvittanut Gerald McCann ja jonka nimi oli Black Stallion.

                Tarinan luettuani totesin ennalta arvattavasti ettei kyseessä ole lainkaan sama Musta Ori, jota tässä on käsitelty.   

                                Lue sarja 

                                                            DELLin julkaisema lehti ja näyte sarjakuvasta Black Stallion  

 

                                                     CHAMPION - Gene Autryn ratsu

  Orvon Grover Autry, joka syntyi 1907 oli yhdysvaltalainen näyttelijä, joka esiintyi niin radiossa, televisiossa kuin elokuvissakin. Hänet

 muistetaan parhaiten 30-  ja 40-lukujen lännenelokuvista. Hänen "singing cowboy"-elokuvansa olivat niin suosittuja, että hän on ainoa

 henkilö, jolla on viisi tähteä kuuluisalla hollywoodin Hollywood Walk of Fame-kadulla.  Paitsi että hän oli  singing cowboyden edelläkä-

 vijä, hän oli myös ensimmäinen villin lännen B-elokuvien tähti,  jonka nimissä julkaistiin ensimmäinen sarjakuvalehti. Gene Autry Comics

 numero yksi ilmestyi joulukuussa 1941 ja sen keräilyarvo hyväkuntoisesta lehdestä voi  nousta 11000 dollariin. Lehteä julkaisi Fawcett,

 kuten myöhemmin myös muiden laulavien lehmipoikien nimissä olevia lehtiä. Autryn kohdalla DELL Comics kuitenkin otti lehden itsel-

 leen numerosta 11-12 julkaisten lehteä seitsemän numeroa Four Color-sarjassaan ja sittemmin omana lehtenä  121 numeroa vuoteen

 1959 saakka.  Tässä yhteydessä voi lisäksi mainita, että hänen laulujensa suosikiksi tuli hassua kyllä "Petteri punakuono".

                                                                           Hänen ratsunsa nimi oli CHAMPION

                     

  Gene Autry Comics lehden  nimi muutettiin piankin  Gene Autry and Champion-muotoon. Ja hänen hevosensa sai myös ikioman lehden nimellä Gene Autry´s

  Champion , jota ilmestyi 19 numeroa vuosina 1950 - 1955.

                                                          

                                        Kuva Gene Autry-lehdestyä.  Kuvia Championin omasta lehdestä löytyy kun menet sarjakuvaan sivun lopussa.

 

                                                                    BLACK JACK - Rocky Lanen ratsu 

                                               

    Allan "Rocky" Lane oli yksi 40 - 50-luvun kymmenen suosituimman cowboy-näyttelijöistä, jonka nimissä myös julkaistiin sekä muissa sarjakuvalehdissä

 että hänen omissa nimissään ilmestyvää lehteä.  Koko elokuvauransa ajan hän oli vain yhden eli Republicin palveluksessa vuodesta 1944 vuoteen 1953,

 mutta esiintyi myös vierailevana tähtenä kolmessa Universalin värielokuvassa -58, -60 ja 61.  Televisiossa hän esiinty Gunsmoke- ja Red Ryder-sarjoissa,

 joista jälkimmäisessä hän käytti jo nimeä Rocky Lane. Ratsuna hänellä oli niin elokuvissa kuin sarjakuvissa hevonen, jonka hän osti Thunder-nimisenä, mutta

 muuti sen nimeksi Black Jackin.  Black Jackilla oli suhteellisen lyhyt ura omana sarjakuvalehtenään Rocky Lane´s Black Jack vuosina 1957 - 1959. Niiden

 sivuilla reipas hevonen taisteli puumia, kalkkarokäärmeitä ja preeriapaloja vastaan hyvällä menestyksellä.

               

                  Sivu Rocky Lane Western- lehdestä ja vieressä kuriositeettina posteri TV-sarjasta Mr Ed, jossa Rocky Lane oli hevosen äänenä. Sarja pyöri Suomessakin. 

 

                                                                                                GYPSY  COLT 

   Gypsy Colt on Metro Goldwyn Mayerin  elokuva  lapsille ja nuorille vuodelta 1954, jonka käsikirjoituksen teki Eric Knight.  Uskomatonta

 kylläkin hän on alkuperäisen Lassie palaa kotiin-kirjan kirjoittaja ja teki elokuvaan lähes täydellisen kopion, jossa koira vain oli vaihtunut

 hevoseksi. Suomessa elokuva esitettiin vuonna 1956 nimellä Musta karkuri.  Sarjakuvaksi Gypsy Colt muokkaantui DELL Comicsin toi-

 mesta , joka julkaisi sen meille jo tutussa tulleessa sarjassaan Four Color elokuvan valmistumisvuonna.

                                                     

                                                                  Gypsy Colt esiintyi vain yhdessä elokuvassa ja sarjakuvassa. 

 

                                                                                                         FURY 

   Fury- the Stallion only an orphan boy could ride  oli erittäin suosittu amerikkalainen TV-sarja, joka alkoi pyöriä 1955.

   Sarjakuvaksi se ehti vasta vuonna 1957 ja tietenkin DELLin toimesta.  Omaksi lehdekseen Fury ei päätynyt vaika Four Co-

   lorissa julkaistu koelehti myi hyvin.  Sen sijaan DELL julkaisi sitä edelleen Four Colorina vuoteen 1962 saakka. Samana

   vuonna Gold Key-kustantamo julkaisi yhden lehden. Itse TV-sarja lopetettiin jo 1960.  DELLin kaikki kymmenen sarjaa piirsi

   Tom Gill,  jonka tuotteliaaseen taiteilijauraan kuuluivat mm. Lone Ranger, Hopalong Cassidy dayly, Tonto ja Hi-Yo Silver.

       

                                                       Fury TV-sarjan posteri ja sekä yksi DELLin että Gold Keyn ainoan kannet. 

                                                                      Tom Gillin Fury

 

                                                                                  BLACK  FURY 

   The Wonder Horse Black Fury oli viides Black Fury-niminen sarjakuvasankari Yhdysvaltain sarjakuvahistoriassa, mutta ainoa he-

   vonen sarjassa.  Muun muassa Matt Bakerin luoma Black Fury oli niistä neljäs.  Tässä käsiteltävä Black Fury oli  villihevonen

   Se selvitti epäkohtia omassa maailmassaan suojellen samalla manadaansa (lauma espanjaksi).  Mutta oli se välillä myös ihmistenkin

   kanssa tekemisisssä, kuten tässä ohessa luettavana oleva sarjakin todistaa.  Lehdessä julkaistiin myös sarjaa Son of Black Fury.

                     Lue Black Fury-sarja

             Sarjaa julkaisi Charlton Comics vuodesta 1955 kaikkiaan 58 numeroa piirtäjinä Dick Giordano ja Rocco Mastroserio.

 

                               ZANE  GREYN  WILDFIRE 

                                         

  Lisättäköön  tähän vielä DELLin Four Color-sarjassa 1952 julkaistu sarjakuvaversio Zane Greyn vuonna 1917 kirjoittamasta saman

nimisestä novellista.  Päähenkilö on hurjasta luonteestaan ja värityksestään nimensä saanut villiori,   jonka kilpahevosten kouluttaja

Lucy Bostil pelastaa kaktustiheiköstä ja kouluttaa siitä kilpahevosen.  Sarja oli kertajulkaisu kuten useat DELLin Four Color-sarjat,

jotka oli omittu kirjoista.

 

                                          SAATTAA OLLA, ETTÄ NÄITÄ SARJAKUVALLISIA HEVOSIA LÖYTYY VIELÄ ... 

                        Luettelosta puuttuu tietenkin liuta eri sarjakuvissa esiintyviä nimettyjä vakiohevosia, mutta koska tämä sarjakuvahevosluet-

                        telo käsittelee vain naturalistisesti piirrettyjä hevosia, ei karikatyyrejä,  on koko joukko varsin suosituissa lasten- ja pilasar-

                        joissa esiintyviä hevosia ja poneja jätetty mainitsematta.  

                                                                 50-LUVUN HEVOSSARJAKUVIA LUETTAVISSA ALKUPERÄISINÄ ALLA:

                                                                    CHAMPION       BLACK JACK       BLACK FURY          (klikkaa)

                                                                                        linkkisivulle mars